Uuden vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­sa­la – mitä se tar­koit­taa ja kenel­le pal­ve­lut kuuluvat?

Vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­sa­la mää­rit­tää sen kenel­lä on oikeus saa­da vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­sia pal­ve­lui­ta. Lain sovel­ta­mi­sa­las­ta on sää­det­ty vam­mais­pal­ve­lu­lain 2 §:ssä. Sovel­ta­mi­sa­lan ymmär­tä­mi­nen on tär­ke­ää sekä asiak­kail­le että hei­dän lähei­sil­leen – se ker­too, mil­loin on mah­dol­lis­ta saa­da pal­ve­lui­ta, jois­ta on sää­det­ty vam­mais­pal­ve­lu­lais­sa. Näi­tä pal­ve­lui­ta ovat mm. hen­ki­lö­koh­tai­nen apu, liik­ku­mi­sen tuki ja asu­mi­sen tuki, muu­ta­mia pal­ve­lui­ta mainitakseni. 

Ei ikä­ra­jaus­ta eikä rajaus­ta diag­noo­sin perusteella

Uusi vam­mais­pal­ve­lu­la­ki tuli voi­maan vuo­den alus­sa ja toi muka­naan muu­tok­sia sen sovel­ta­mi­sa­laan. Mer­kit­tä­vin muu­tos sovel­ta­mi­sa­laan oli se, että ikä-ihmi­set lain ulko­puo­lel­la jät­tä­nyt rajaus pois­tet­tiin. Näin ollen vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­set pal­ve­lut kuu­lu­vat nyt kai­ken ikäi­sil­le. Tämä on mer­kit­tä­vä asia, kos­ka aikai­sem­min ikä-ihmi­set eivät ole voi­neet saa­da vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­sia pal­ve­lui­ta, kuten esi­mer­kik­si hen­ki­lö­koh­tais­ta apua. Esi­mer­kik­si hoi­to­ko­dis­sa asu­va ikä-ihmi­nen on oikeu­tet­tu hen­ki­lö­koh­tai­sen apuun, jos muut vam­mais­pal­ve­lu­lain edel­ly­tyk­set täyttyvät. 

Huo­mioi­ta­vaa on myös se, että vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­nen ei edel­ly­tä mitään tiet­tyä diag­noo­sia. Mer­ki­tys­tä on sil­lä, että miten toi­min­ta­ra­joi­te tai sai­raus vai­kut­taa hen­ki­lön arkeen ja avun tarpeeseen. 

Vam­mais­pal­ve­lu­lain 2 §:n mukaan lakia sovel­le­taan eri­tyis­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­seen niil­le vam­mai­sil­le hen­ki­löil­le, jot­ka tar­vit­se­vat vam­man tai sai­rau­den aiheut­ta­man pit­kä­ai­kai­sen fyy­si­sen, kog­ni­tii­vi­sen, psyyk­ki­sen, sosi­aa­li­sen tai ais­tei­hin liit­ty­vän toi­min­ta­ra­joit­teen joh­dos­ta vält­tä­mät­tä apua tai tukea tavan­omai­ses­sa elä­mäs­sä. 

Toi­min­ta­ky­ky ja tuen tar­ve ratkaisevat

Pal­ve­lui­den myön­tä­mi­sen kes­kiös­sä on hen­ki­lön tar­ve tukeen tai apuun tavan­omai­ses­sa elä­mäs­sä pit­kä­ai­kai­sen vam­man tai sai­rau­den vuok­si. Kyse voi olla esi­mer­kik­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avus­ta, kul­je­tus­pal­ve­luis­ta, apu­vä­li­neis­tä tai muis­ta arjes­sa sel­viä­mis­tä tuke­vis­ta palveluista.

Mitä tar­koit­taa vam­mais­pal­ve­lu­lain toissijaisuus?

Vam­mais­pal­ve­lu­la­ki on niin sanot­tu tois­si­jai­nen laki. Tämä tar­koit­taa, että ensin tulee arvioi­da, voi­daan­ko hen­ki­lön tuen tar­ve täyt­tää jon­kin muun lain nojal­la – kuten sosi­aa­li­huol­to­lain tai ter­vey­den­huol­to­lain perus­teel­la. Vas­ta jos mikään muu laki ei tar­joa riit­tä­vää tukea, voi­daan tur­vau­tua vammaispalvelulakiin.

Tois­si­jai­suus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että pal­ve­lui­ta voi­si vii­vyt­tää tai evä­tä. Jokai­sen avun­tar­peen koh­dal­la on teh­tä­vä yksi­löl­li­nen ja huo­lel­li­nen pal­ve­lu­tar­peen arvioin­ti sii­tä, mihin tukeen hen­ki­lö on oikeu­tet­tu. Pal­ve­lu­tar­peen arvioin­ti on teh­tä­vä vii­vy­tyk­set­tä.
Vam­mais­pal­ve­lut — Poh­de
Vam­mais­pal­ve­lut | Kai­nuun hyvinvointialue

Hoi­vaaco kul­kee rin­nal­la koko mat­kan. Meil­le jokai­nen asia­kas on ainut­laa­tui­nen. Autam­me sel­vit­tä­mään oikeu­det pal­ve­lui­hin ja tar­joam­me hen­ki­lö­koh­tais­ta apua, joka perus­tuu aitoon koh­taa­mi­seen ja kuunteluun.

Jos sinä tai lähei­se­si tar­vit­set­te apua arkeen – olem­me tääl­lä sinua var­ten. Ota yhteyt­tä ja sovi­taan tutus­tu­mis­käyn­ti.
Ota yhteyt­tä • Hoi­vaaCo • Sydä­men asial­la• Kai­nuu & Pohde

Lue myös aikai­sem­mat artik­ke­lit pal­ve­lu­lu­pauk­ses­ta ja pal­ve­lu­po­lus­ta!
Aito koh­taa­mi­nen – HoivaaCo:n pal­ve­lu­lu­paus inhi­mil­li­ses­tä tues­ta
Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu pal­ve­luse­te­lil­lä — HoivaaCo:n palvelupolku