Vammaispalvelulain soveltamisala määrittää sen kenellä on oikeus saada vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Lain soveltamisalasta on säädetty vammaispalvelulain 2 §:ssä. Soveltamisalan ymmärtäminen on tärkeää sekä asiakkaille että heidän läheisilleen – se kertoo, milloin on mahdollista saada palveluita, joista on säädetty vammaispalvelulaissa. Näitä palveluita ovat mm. henkilökohtainen apu, liikkumisen tuki ja asumisen tuki, muutamia palveluita mainitakseni.
Ei ikärajausta eikä rajausta diagnoosin perusteella
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja toi mukanaan muutoksia sen soveltamisalaan. Merkittävin muutos soveltamisalaan oli se, että ikä-ihmiset lain ulkopuolella jättänyt rajaus poistettiin. Näin ollen vammaispalvelulain mukaiset palvelut kuuluvat nyt kaiken ikäisille. Tämä on merkittävä asia, koska aikaisemmin ikä-ihmiset eivät ole voineet saada vammaispalvelulain mukaisia palveluita, kuten esimerkiksi henkilökohtaista apua. Esimerkiksi hoitokodissa asuva ikä-ihminen on oikeutettu henkilökohtaisen apuun, jos muut vammaispalvelulain edellytykset täyttyvät.
Huomioitavaa on myös se, että vammaispalvelulain soveltaminen ei edellytä mitään tiettyä diagnoosia. Merkitystä on sillä, että miten toimintarajoite tai sairaus vaikuttaa henkilön arkeen ja avun tarpeeseen.
Vammaispalvelulain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan erityispalveluiden järjestämiseen niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.
Toimintakyky ja tuen tarve ratkaisevat
Palveluiden myöntämisen keskiössä on henkilön tarve tukeen tai apuun tavanomaisessa elämässä pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Kyse voi olla esimerkiksi henkilökohtaisesta avusta, kuljetuspalveluista, apuvälineistä tai muista arjessa selviämistä tukevista palveluista.
Mitä tarkoittaa vammaispalvelulain toissijaisuus?
Vammaispalvelulaki on niin sanottu toissijainen laki. Tämä tarkoittaa, että ensin tulee arvioida, voidaanko henkilön tuen tarve täyttää jonkin muun lain nojalla – kuten sosiaalihuoltolain tai terveydenhuoltolain perusteella. Vasta jos mikään muu laki ei tarjoa riittävää tukea, voidaan turvautua vammaispalvelulakiin.
Toissijaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palveluita voisi viivyttää tai evätä. Jokaisen avuntarpeen kohdalla on tehtävä yksilöllinen ja huolellinen palvelutarpeen arviointi siitä, mihin tukeen henkilö on oikeutettu. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä viivytyksettä.
Vammaispalvelut — Pohde
Vammaispalvelut | Kainuun hyvinvointialue
Hoivaaco kulkee rinnalla koko matkan. Meille jokainen asiakas on ainutlaatuinen. Autamme selvittämään oikeudet palveluihin ja tarjoamme henkilökohtaista apua, joka perustuu aitoon kohtaamiseen ja kuunteluun.
Jos sinä tai läheisesi tarvitsette apua arkeen – olemme täällä sinua varten. Ota yhteyttä ja sovitaan tutustumiskäynti.
Ota yhteyttä • HoivaaCo • Sydämen asialla• Kainuu & Pohde
Lue myös aikaisemmat artikkelit palvelulupauksesta ja palvelupolusta!
Aito kohtaaminen – HoivaaCo:n palvelulupaus inhimillisestä tuesta
Henkilökohtainen apu palvelusetelillä — HoivaaCo:n palvelupolku
