050 591 9463

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu – 30 usein kysyt­tyä kysy­mys­tä ja vastausta

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu herät­tää pal­jon kysy­myk­siä. Kuka sitä voi saa­da? Miten hen­ki­lö­koh­tais­ta apua hae­taan? Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tekee? Saa­ko avus­ta­jan vali­ta itse? Mitä pal­ve­luse­te­li tar­koit­taa ja mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu maksaa?

Tähän Hoi­vaacon oppaa­seen olem­me koon­neet vas­tauk­set ylei­sim­piin hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­viin kysymyksiin.

Opas on tar­koi­tet­tu hen­ki­lö­koh­tais­ta apua tar­vit­se­vil­le, hei­dän lähei­sil­leen, hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­tä kiin­nos­tu­neil­le sekä kai­kil­le, jot­ka halua­vat ymmär­tää parem­min vam­mais­pal­ve­lu­lain mukais­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta apua.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tus on poh­jim­mil­taan yksin­ker­tai­nen: mah­dol­lis­taa ihmi­sel­le hänen omien valin­to­jen­sa mukai­nen elä­mä myös sil­loin, kun vam­man tai sai­rau­den aiheut­ta­ma toi­min­ta­ra­joi­te tekee toi­sen ihmi­sen avun välttämättömäksi.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi liit­tyä päi­vit­täi­siin toi­miin, työ­hön, opis­ke­luun, vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, vapaa-aikaan tai yhteis­kun­nal­li­seen osal­lis­tu­mi­seen. Oikeus hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun arvioi­daan aina yksi­löl­li­ses­ti vam­mais­pal­ve­lu­lain perusteella.

Hoi­vaacos­sa ajat­te­lem­me, että hen­ki­lö­koh­tai­nen apu alkaa kuuntelemisesta.

Ihmis­tä ei sovi­te­ta val­mii­seen pal­ve­lu­mal­liin. Pal­ve­lun pitää mah­dol­li­suuk­sien mukaan raken­tua ihmi­sen oman arjen, tah­don ja tar­pei­den ympärille.

Pikao­pas: mitä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avus­ta on hyvä tietää?

  • Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen palvelu.
  • Oikeut­ta sii­hen ei rat­kais­ta pel­kän diag­noo­sin perusteella.
  • Rat­kai­se­vaa on vam­man tai sai­rau­den aiheut­ta­ma pit­kä­ai­kai­nen toi­min­ta­ra­joi­te ja sii­tä joh­tu­va vält­tä­mä­tön avun tarve.
  • Hen­ki­lön pitää pys­tyä itse­näi­ses­ti tai tuet­tu­na muo­dos­ta­maan ja ilmai­se­maan tah­ton­sa avun sisällöstä.
  • Hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi­daan myön­tää kotiin ja kodin ulkopuolelle.
  • Apua voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si päi­vit­täi­siin toi­miin, työ­hön, opis­ke­luun, har­ras­tuk­siin ja osallistumiseen.
  • Hen­ki­lö­koh­tais­ta apua hae­taan oman hyvin­voin­tia­lu­een vammaispalveluista.
  • Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi­daan jär­jes­tää esi­mer­kik­si pal­ve­luse­te­lil­lä tai työnantajamallilla.
  • Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on asiak­kaal­le maksutonta.
  • Pal­ve­luse­te­lil­lä asia­kas valit­see pal­ve­lun­tuot­ta­jan hyvin­voin­tia­lu­een hyväk­sy­mis­tä vaihtoehdoista.
  • Hoi­vaacos­sa asia­kas saa tava­ta avus­ta­jaeh­dok­kai­ta ja vai­kut­taa itse hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan­sa valintaan.

Jos olet vas­ta aloit­ta­mas­sa asian sel­vit­tä­mis­tä, voit lukea myös oppaam­me Miten hen­ki­lö­koh­tais­ta apua haetaan?

Sisäl­lys­luet­te­lo

Kenel­le hen­ki­lö­koh­tai­nen apu kuuluu?

  1. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu tarkoittaa?
  2. Kuka voi saa­da hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?
  3. Tar­vi­taan­ko tiet­ty diagnoosi?
  4. Pitää­kö vam­man olla fyysinen?
  5. Voi­ko neu­ro­kir­jon hen­ki­lö saa­da hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?
  6. Voi­ko psyyk­ki­nen toi­min­ta­ra­joi­te oikeut­taa hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun?
  7. Kuin­ka pit­kä­ai­kai­nen toi­min­ta­ra­joit­teen pitää olla?
  8. Onko hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa ikärajaa?
  9. Voi­ko lap­si saa­da hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?
  10. Mitä oman tah­don ilmai­se­mi­nen tarkoittaa?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun hake­mi­nen ja päätös

  1. Miten hen­ki­lö­koh­tais­ta apua haetaan?
  2. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta apua hakea vapaamuotoisesti?
  3. Tar­vi­taan­ko lääkärinlausunto?
  4. Kuka tekee päätöksen?
  5. Mitä teen, jos pää­tös on kiel­tei­nen tai apua myön­ne­tään lii­an vähän?

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi sisältää?

  1. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tekee?
  2. Voi­ko avus­ta­ja aut­taa kotitöissä?
  3. Voi­ko avus­ta­ja aut­taa kau­pas­sa ja asioinnissa?
  4. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta apua käyt­tää harrastuksiin?
  5. Voi­ko avus­ta­ja aut­taa ystä­vien tapaa­mi­ses­sa ja osallistumisessa?
  6. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta apua käyt­tää matkalla?
  7. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa lääk­kei­den kanssa?
  8. Kuin­ka mon­ta tun­tia hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi saada?

Pal­ve­luse­te­li, avus­ta­ja ja palveluntuottaja

  1. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu maksaa?
  2. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­luse­te­li tarkoittaa?
  3. Mikä ero on pal­ve­luse­te­lil­lä ja työnantajamallilla?
  4. Saan­ko itse vali­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen avustajani?
  5. Voin­ko vaih­taa avustajaa?
  6. Voi­ko per­heen­jä­sen toi­mia hen­ki­lö­koh­tai­se­na avustajana?
  7. Miten hen­ki­lö­koh­tai­nen apu alkaa Hoivaacossa?

Kenel­le hen­ki­lö­koh­tai­nen apu kuuluu?

1. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu tarkoittaa?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu tar­koit­taa vam­mai­sen hen­ki­lön aut­ta­mis­ta sel­lai­sis­sa asiois­sa, joi­ta hän teki­si itse ilman vam­man tai sai­rau­den aiheut­ta­maa toimintarajoitetta.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tuk­se­na ei ole päät­tää ihmi­sen puo­les­ta, miten hänen pitäi­si elää.

Sen tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa hänen omien valin­to­jen­sa toteutuminen.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi liit­tyä esimerkiksi:

  • pukeu­tu­mi­seen
  • pesey­ty­mi­seen ja hygieniaan
  • ruo­an valmistamiseen
  • kodin aska­rei­siin
  • asioin­tiin
  • liik­ku­mi­seen
  • työ­hön
  • opis­ke­luun
  • har­ras­tuk­siin
  • ystä­vien tapaamiseen
  • vapaa-aikaan
  • yhteis­kun­nal­li­seen osallistumiseen.

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukaan hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi­daan jär­jes­tää päi­vit­täi­siin toi­miin, työ­hön, opis­ke­luun, vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, vapaa-ajan toi­min­taan ja yhteis­kun­nal­li­seen osallistumiseen.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun läh­tö­koh­ta­na on ihmi­sen oma elämä.

Sik­si kak­si saman diag­noo­sin saa­nut­ta hen­ki­löä voi­vat tar­vi­ta hyvin eri­lais­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta apua.

Lue myös: Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu

2. Kuka voi saa­da hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun oikeus arvioi­daan aina yksilöllisesti.

Vam­mais­pal­ve­lu­la­kia sovel­le­taan hen­ki­löön, joka tar­vit­see vam­man tai sai­rau­den aiheut­ta­man pit­kä­ai­kai­sen fyy­si­sen, kog­ni­tii­vi­sen, psyyk­ki­sen, sosi­aa­li­sen tai ais­tei­hin liit­ty­vän toi­min­ta­ra­joit­teen vuok­si vält­tä­mät­tä apua tai tukea tavan­omai­ses­sa elämässä.

Lisäk­si hen­ki­lö­koh­tai­sen avun omien pal­ve­lu­koh­tais­ten edel­ly­tys­ten pitää täyttyä.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun kan­nal­ta kes­keis­tä on myös se, että hen­ki­lö kyke­nee itse­näi­ses­ti tai tuet­tu­na muo­dos­ta­maan ja ilmai­se­maan tah­ton­sa sii­tä, mitä hän halu­aa avus­ta­jan avul­la tehdä.

Rat­kai­sua ei siis teh­dä pel­kän sai­rau­den nimen, iän tai ulkoi­ses­ti näky­vän toi­min­ta­ky­vyn perusteella.

Lue tar­kem­min: Uuden vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­sa­la – kenel­le pal­ve­lut kuuluvat?

3. Tar­vi­taan­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avun saa­mi­seen tiet­ty diagnoosi?

Ei tar­vi­ta tiet­tyä diagnoosia.

Vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­nen perus­tuu toi­min­ta­ra­joit­tee­seen ja hen­ki­lön yksi­löl­li­seen avun tai tuen tar­pee­seen, ei tiet­tyyn diagnoosiluetteloon.

Diag­noo­sil­la ja lää­ke­tie­teel­li­sil­lä sel­vi­tyk­sil­lä voi olla tär­keä mer­ki­tys toi­min­ta­ra­joit­teen osoittamisessa.

Pelk­kä diag­noo­si ei kui­ten­kaan vie­lä ker­ro, miten hen­ki­lö sel­viy­tyy taval­li­ses­ta elämästään.

Hyväs­sä pal­ve­lu­tar­peen arvioin­nis­sa tar­kas­tel­laan esimerkiksi:

  • mitä hen­ki­lö pys­tyy teke­mään itsenäisesti
  • mis­sä hän tar­vit­see toi­sen ihmi­sen apua
  • miten usein apua tarvitaan
  • mitä tapah­tui­si ilman apua
  • miten toi­min­ta­ra­joi­te vai­kut­taa opis­ke­luun, työ­hön, kotiin, ihmis­suh­tei­siin ja osallistumiseen.

4. Pitää­kö vam­man olla fyysinen?

Ei.

Vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­sa­laan voi­vat kuu­lua fyy­sis­ten toi­min­ta­ra­joit­tei­den lisäk­si kog­ni­tii­vi­set, psyyk­ki­set, sosi­aa­li­set ja ais­tei­hin liit­ty­vät toimintarajoitteet.

Toi­min­ta­ra­joi­te ei siis tar­vit­se näkyä ulospäin.

Kes­kei­nen kysy­mys on se, aiheut­taa­ko pit­kä­ai­kai­nen toi­min­ta­ra­joi­te hen­ki­löl­le vält­tä­mät­tö­män avun tai tuen tar­peen tavan­omai­ses­sa elämässä.

5. Voi­ko neu­ro­kir­jon hen­ki­lö saa­da hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?

Kyl­lä voi, jos vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­sa­lan ja hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lu­koh­tai­set edel­ly­tyk­set täyttyvät.

Autis­mi tai muu neu­ro­kir­jon diag­noo­si ei auto­maat­ti­ses­ti oikeu­ta hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun, mut­ta se ei myös­kään sul­je pal­ve­lua pois.

Arvioin­nis­sa pitää tar­kas­tel­la yksi­löl­li­ses­ti sitä, miten toi­min­ta­ra­joi­te vai­kut­taa juu­ri tämän hen­ki­lön elä­mään ja mil­lais­ta apua hän tarvitsee.

Sama peri­aa­te kos­kee kaik­kia diagnooseja.

6. Voi­ko psyyk­ki­nen toi­min­ta­ra­joi­te oikeut­taa hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun?

Voi.

Vam­mais­pal­ve­lu­lais­sa psyyk­ki­nen toi­min­ta­ra­joi­te on yksi lain sovel­ta­mi­sa­las­sa nimen­omai­ses­ti mai­ni­tuis­ta toimintarajoitteista.

Rat­kai­se­vaa ei kui­ten­kaan ole diag­noo­sin nimi, vaan toi­min­ta­ra­joit­teen pit­kä­ai­kai­suus, sen vai­ku­tus tavan­omai­seen elä­mään sekä hen­ki­lö­koh­tai­sen avun mui­den edel­ly­tys­ten täyttyminen.

Jokai­nen tilan­ne pitää arvioi­da yksilöllisesti.

7. Kuin­ka pit­kä­ai­kai­nen toi­min­ta­ra­joit­teen pitää olla?

Läh­tö­koh­tai­ses­ti toi­min­ta­ra­joit­teen pitää olla pitkäaikainen.

THL:n vam­mais­pal­ve­lu­jen ohjeen mukaan vähin­tään noin vuo­den kes­tä­vää toi­min­ta­ra­joi­tet­ta voi­daan pitää pit­kä­ai­kai­se­na, mut­ta aika­ra­ja ei ole ehdoton.

Arvio teh­dään aina yksilöllisesti.

Esi­mer­kik­si nopeas­ti ete­ne­vän paran­tu­mat­to­man sai­rau­den aiheut­ta­miin pal­ve­lu­tar­pei­siin ei tar­vit­se odot­taa vuot­ta, jos toi­min­ta­ra­joit­teen pit­kä­ai­kai­suus tai pysy­vyys voi­daan muu­ten todeta.

8. Onko hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa ikärajaa?

Hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa ei ole yleis­tä yläi­kä­ra­jaa, jon­ka perus­teel­la hen­ki­lö auto­maat­ti­ses­ti jäi­si pal­ve­lun ulkopuolelle.

Oikeut­ta pal­ve­luun arvioi­daan vam­mais­pal­ve­lu­lain sovel­ta­mi­sa­lan ja hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lu­koh­tais­ten edel­ly­tys­ten perusteella.

Myös iäk­kään hen­ki­lön tilan­ne pitää siis arvioi­da yksilöllisesti.

Ikään­ty­mi­nen itses­sään ei kui­ten­kaan tar­koi­ta auto­maat­tis­ta oikeut­ta vam­mais­pal­ve­lu­lain palveluihin.

Rat­kai­se­vaa on lain tar­koit­ta­ma pit­kä­ai­kai­nen toi­min­ta­ra­joi­te ja sii­tä joh­tu­va avun tar­ve sekä se, ovat­ko muun lain­sää­dän­nön mukai­set pal­ve­lut hen­ki­lön yksi­löl­li­seen tar­pee­seen sopi­via ja riittäviä.

Lue lisää: Vam­mais­pal­ve­lu­lain soveltamisala

9. Voi­ko lap­si saa­da hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?

Kyl­lä voi. Hen­ki­lö­koh­tai­sel­le avul­le ei ole sää­det­ty yleis­tä alaikärajaa.

Lap­sen koh­dal­la arvioin­nis­sa huo­mioi­daan hänen ikän­sä, kehi­tys­vai­heen­sa, yksi­löl­li­nen avun­tar­peen­sa ja se, mitä saman ikäi­nen lap­si taval­li­ses­ti tekee ilman van­hem­pan­sa apua.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi mah­dol­lis­taa esimerkiksi:

  • har­ras­tuk­sia
  • ystä­vien tapaamista
  • osal­lis­tu­mis­ta
  • vapaa-aikaa
  • itse­näis­ty­mis­tä ikä­ta­soi­sel­la tavalla.

THL koros­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun mer­ki­tys­tä myös vam­mais­ten las­ten ja nuor­ten ikä­kau­den mukai­ses­sa osal­lis­tu­mi­ses­sa ja itsenäistymisessä.

10. Mitä tar­koit­taa, että hen­ki­lön pitää pys­tyä ilmai­se­maan oma tahtonsa?

Hen­ki­lön pitää pys­tyä itse­näi­ses­ti tai tuet­tu­na muo­dos­ta­maan ja ilmai­se­maan tah­ton­sa sii­tä, mitä hän halu­aa hen­ki­lö­koh­tai­sel­la avul­la tehdä.

Tämä ei tar­koi­ta sitä, että ihmi­sen pitäi­si puhua, kir­joit­taa tai suun­ni­tel­la pal­ve­lun­sa koko­naan yksin.

Tah­toa voi­daan ilmais­ta esimerkiksi:

  • puheel­la
  • viit­to­mil­la
  • kir­joit­ta­mal­la
  • kuvil­la
  • kom­mu­ni­koin­ti­lait­teel­la
  • eleil­lä
  • muul­la hen­ki­löl­le sopi­val­la kommunikointikeinolla.

Kes­kei­nen kysy­mys ei ole vain:

“Pys­tyy­kö hen­ki­lö ker­to­maan tah­ton­sa ilman apua?”

Vaan:

“Mil­lais­ta tukea hän tar­vit­see voi­dak­seen ilmais­ta oman tahtonsa?”

Itse­mää­rää­mi­soi­keus ei katoa avun tar­peen vuoksi.

Lue lisää: Vam­mais­pal­ve­lu­la­ki ja itsemääräämisoikeus

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun hake­mi­nen ja päätös

11. Miten hen­ki­lö­koh­tais­ta apua haetaan?

Hen­ki­lö­koh­tais­ta apua hae­taan oman hyvin­voin­tia­lu­een vammaispalveluista.

Pro­ses­si ete­nee taval­li­ses­ti näin:

  1. Otat yhteyt­tä hyvin­voin­tia­lu­een vammaispalveluihin.
  2. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun asia tulee vireille.
  3. Pal­ve­lu­tar­pee­si arvioidaan.
  4. Tar­vit­ta­vat sel­vi­tyk­set kerätään.
  5. Asia­kas­suun­ni­tel­maa laa­di­taan tarvittaessa.
  6. Hyvin­voin­tia­lue tekee kir­jal­li­sen päätöksen.
  7. Jos hen­ki­lö­koh­tai­nen apu jär­jes­te­tään pal­ve­luse­te­lil­lä, valit­set hyväk­sy­tyn palveluntuottajan.
  8. Pal­ve­lun käy­tän­nön toteu­tus suunnitellaan.
  9. Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu alkaa.

Ensim­mäi­nen­kin yhtey­den­ot­to voi tie­tyis­sä tilan­teis­sa muo­dos­taa hake­muk­sen, jos sii­tä käy sel­väs­ti ilmi, mitä pal­ve­lua hen­ki­lö hakee.

Lue kat­ta­va hake­mi­so­pas: Miten hen­ki­lö­koh­tais­ta apua haetaan?

12. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta apua hakea vapaamuotoisesti?

Kyl­lä. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun asia voi­daan saat­taa vireil­le myös ilman tie­tyn lomak­keen käyttämistä.

Hyvin­voin­tia­lu­een oma loma­ke voi kui­ten­kin hel­pot­taa asian käsittelyä.

Hake­muk­ses­sa kan­nat­taa kuva­ta konkreettisesti:

  • mis­sä tar­vit­set apua
  • kuin­ka usein tar­vit­set apua
  • kuin­ka kau­an avus­ta­mis­ti­lan­teet kestävät
  • mis­sä ympä­ris­töis­sä apua tarvitaan
  • mitä et pys­tyi­si teke­mään ilman toi­sen ihmi­sen apua
  • mitä haluai­sit hen­ki­lö­koh­tai­sen avun avul­la tehdä.

Älä kuvaa vain diagnoosiasi.

Kuvaa omaa arkeasi.

Se antaa pää­tök­sen­te­ki­jäl­le huo­mat­ta­vas­ti parem­man kuvan todel­li­ses­ta palvelutarpeesta.

13. Tar­vi­taan­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avun hake­mi­seen lääkärinlausunto?

Lää­kä­rin­lausun­to voi olla tär­keä sel­vi­tys, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­vet­ta ei rat­kais­ta pel­kän lää­kä­rin­lausun­non perusteella.

Hyvin­voin­tia­lu­eel­la pitää olla pää­tök­sen­te­koa var­ten riit­tä­vät tie­dot hen­ki­lön toi­min­ta­ra­joit­tees­ta ja avuntarpeesta.

Lää­ke­tie­teel­li­nen sel­vi­tys voi aut­taa osoit­ta­maan vam­man tai sai­rau­den sekä sen pitkäaikaisuuden.

Pal­ve­lu­tar­peen kan­nal­ta olen­nais­ta on kui­ten­kin myös se, miten toi­min­ta­ra­joi­te vai­kut­taa taval­li­seen elä­mään käy­tän­nös­sä.

14. Kuka tekee pää­tök­sen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avusta?

Pää­tök­sen tekee hen­ki­lön oma hyvinvointialue.

Vam­mais­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­vas­tuu on hyvinvointialueilla.

Asiak­kaal­la on oikeus saa­da hae­tus­ta sosi­aa­li­pal­ve­lus­ta kir­jal­li­nen pää­tös, jos­ta käy­vät ilmi rat­kai­su ja sen perustelut.

Pää­tök­ses­sä pitäi­si näkyä riit­tä­vän sel­keäs­ti esimerkiksi:

  • onko hen­ki­lö­koh­tai­nen apu myönnetty
  • mihin tar­koi­tuk­siin sitä on myönnetty
  • kuin­ka pal­jon apua myönnetään
  • mil­lä taval­la pal­ve­lu järjestetään
  • kuin­ka kau­an pää­tös on voimassa.

Jos pää­tös ei vas­taa hake­mus­ta­si tai yksi­löl­lis­tä tar­vet­ta­si, tar­kis­ta muutoksenhakuohje.

15. Mitä teen, jos hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pää­tös on kiel­tei­nen tai apua myön­ne­tään lii­an vähän?

Myös kiel­tei­seen tai osit­tain myön­tei­seen pää­tök­seen voi hakea muu­tos­ta pää­tök­sen muka­na ole­van muu­tok­sen­ha­kuoh­jeen mukaisesti.

Lue ensin huolellisesti:

  • mitä olet hakenut
  • mitä pal­ve­lu­tar­peen arvioin­nis­sa on todettu
  • mitä pää­tök­ses­sä on myönnetty
  • mitä on jätet­ty myöntämättä
  • mil­lä perus­teel­la rat­kai­su on tehty.

Myön­tei­nen­kin pää­tös voi olla muu­tok­sen­haun tar­pees­sa, jos esi­mer­kik­si myön­net­ty tun­ti­mää­rä, käyt­tö­tar­koi­tus, toteut­ta­mis­ta­pa tai pää­tök­sen voi­mas­sao­loai­ka ei vas­taa yksi­löl­lis­tä tarvetta.

Hoi­vaacon sivuil­ta löy­dät täs­tä eril­li­sen juri­di­sen oppaan:

Muu­tok­sen­ha­ku hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pää­tök­seen – mitä teh­dä, jos pää­tös ei vas­taa tarvettasi?

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi sisältää?

16. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tekee?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa asia­kas­ta hänen oman elä­män­sä teh­tä­vis­sä asiak­kaan yksi­löl­li­sen avun­tar­peen mukaisesti.

Työ voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si apua:

  • aamu­toi­mis­sa
  • pukeu­tu­mi­ses­sa
  • hygie­nias­sa
  • ruo­an valmistamisessa
  • kodin aska­reis­sa
  • asioin­nis­sa
  • liik­ku­mi­ses­sa
  • opis­ke­lus­sa
  • työs­sä
  • har­ras­tuk­sis­sa
  • tapah­tu­mis­sa
  • ystä­vien tapaamisessa.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja ei läh­tö­koh­tai­ses­ti pää­tä asiak­kaan puo­les­ta, mitä tämän pitäi­si tehdä.

Asia­kas ohjaa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun käy­tän­nön sisäl­töä oman tah­ton­sa, pal­ve­lu­pää­tök­sen­sä, sovi­tun työn­ku­van ja tur­val­li­sen työs­ken­te­lyn puitteissa.

Lue laa­ja opas: Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan tehtävät

17. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa kotitöissä?

Kyl­lä voi, jos koti­töi­hin liit­ty­vä apu kuu­luu hen­ki­lön yksi­löl­li­seen hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tarpeeseen.

Päi­vit­täi­siin toi­miin voi kuu­lua esimerkiksi:

  • ruo­an valmistaminen
  • astioi­den hoitaminen
  • vaat­tei­den ja kodin­teks­tii­lien huoltaminen
  • tavan­omai­set kodin askareet
  • sii­voa­mi­seen liit­ty­vä avustaminen.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu ei kui­ten­kaan ole ylei­nen siivouspalvelu.

Kes­keis­tä on yhteys vam­mai­sen hen­ki­lön omaan toi­min­taan ja sii­hen, mitä hän teki­si itse ilman toimintarajoitettaan.

18. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa kau­pas­sa ja asioinnissa?

Kyl­lä. Asioin­ti on taval­li­nen hen­ki­lö­koh­tai­sen avun käyttötarkoitus.

Avus­ta­ja voi aut­taa esimerkiksi:

  • ruo­ka­kau­pas­sa
  • aptee­kis­sa
  • pank­ki­asiois­sa
  • viran­omai­s­asioin­nis­sa
  • ostok­sil­la
  • muis­sa taval­li­seen elä­mään kuu­lu­vis­sa asioissa.

Avun tapa mää­räy­tyy asiak­kaan tar­peen mukaan.

Joku tar­vit­see fyy­sis­tä apua liikkumiseen.

Toi­nen tar­vit­see apua tava­roi­den käsittelyssä.

Kol­mas voi tar­vi­ta tukea asioin­ti­ti­lan­teen hahmottamisessa.

Sama pal­ve­lu voi näyt­tää eri ihmis­ten elä­mäs­sä hyvin erilaiselta.

19. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta apua käyt­tää harrastuksiin?

Kyl­lä. Vapaa-ajan toi­min­ta kuu­luu hen­ki­lö­koh­tai­sen avun käyttötarkoituksiin.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja voi mah­dol­lis­taa esimerkiksi:

  • lii­kun­ta­har­ras­tuk­sen
  • kon­ser­tis­sa käymisen
  • teat­te­rin
  • yhdis­tys­toi­min­nan
  • ulkoi­lun
  • käsi­työt
  • urhei­lu­ta­pah­tu­mat
  • muun hen­ki­lön itse valit­se­man vapaa-ajan toiminnan.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tus ei ole vain sel­vi­tä vält­tä­mät­tö­mis­tä kodin toimista.

Elä­mään kuu­luu myös vapaa-aika, ihmis­suh­teet ja itsel­le mer­ki­tyk­sel­li­set asiat.

20. Voi­ko avus­ta­ja aut­taa ystä­vien tapaa­mi­ses­sa ja osallistumisessa?

Kyl­lä. Vuo­ro­vai­ku­tus ja yhteis­kun­nal­li­nen osal­lis­tu­mi­nen kuu­lu­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen avun käyttötarkoituksiin.

Avus­ta­ja voi aut­taa esimerkiksi:

  • tapaa­maan ystäviä
  • vie­rai­le­maan läheis­ten luona
  • osal­lis­tu­maan juhliin
  • osal­lis­tu­maan yhdistystoimintaan
  • käy­mään tapahtumissa
  • osal­lis­tu­maan yhteis­kun­nal­li­seen toimintaan.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun teh­tä­vä on vähen­tää toi­min­ta­ra­joit­teen aiheut­ta­maa estet­tä ihmi­sen oman elä­män tieltä.

21. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta apua käyt­tää matkalla?

Hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi­daan tie­tyin edel­ly­tyk­sin tar­vi­ta ja käyt­tää myös matkoilla.

Tilan­ne arvioi­daan yksi­löl­li­ses­ti esi­mer­kik­si sen perus­teel­la, kuu­luu­ko mat­ka hen­ki­lön tavan­omai­seen elä­mään ja mil­lai­nen avun­tar­ve mat­kal­la syntyy.

Työ‑, opis­ke­lu- ja vapaa-ajan mat­ko­jen tilan­teet voi­vat olla erilaisia.

Jos suun­nit­te­let mat­kaa hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan kans­sa, asias­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la hyvis­sä ajoin oman hyvin­voin­tia­lu­een ja pal­ve­lun­tuot­ta­jan kanssa.

Näin voi­daan sopia esimerkiksi:

  • avus­ta­jan työajoista
  • mat­kus­ta­mi­ses­ta
  • majoi­tuk­ses­ta
  • kus­tan­nuk­sis­ta
  • muis­ta käy­tän­nön järjestelyistä.

22. Voi­ko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa lääk­kei­den kanssa?

Jois­sa­kin tilan­teis­sa hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun voi sisäl­tyä ter­vey­den yllä­pi­tä­mi­seen tai pit­kä­ai­kai­sen sai­rau­den hoi­toon liit­ty­viä itse­hoi­toa vas­taa­via tehtäviä.

Teh­tä­vän sovel­tu­vuus hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun pitää arvioi­da yksilöllisesti.

Tar­vit­ta­van pereh­dy­tyk­sen ja ohjauk­sen pitää olla kun­nos­sa, eikä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la avul­la kor­va­ta sel­lais­ta ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lön teh­tä­vää, joka kuu­luu esi­mer­kik­si kotisairaanhoitoon.

THL mai­nit­see hen­ki­lö­koh­tai­sen avun yhtey­des­sä mah­dol­li­si­na itse­hoi­toa vas­taa­vi­na teh­tä­vi­nä esi­mer­kik­si lääk­keen anta­mi­sen ja tiet­ty­jä mui­ta hen­ki­lön pit­kä­ai­kai­sen sai­rau­den hoi­toon liit­ty­viä toimia.

Jos asia on epä­sel­vä, se kan­nat­taa sel­vit­tää ennen pal­ve­lun alka­mis­ta hyvin­voin­tia­lu­een ja pal­ve­lun­tuot­ta­jan kanssa.

23. Kuin­ka mon­ta tun­tia hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi saada?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tun­ti­mää­rä perus­tuu hen­ki­lön yksi­löl­li­seen vält­tä­mät­tö­mään avuntarpeeseen.

Päi­vit­täi­siin toi­miin, työ­hön ja opis­ke­luun apua on jär­jes­tet­tä­vä sii­nä laa­juu­des­sa kuin hen­ki­lö vält­tä­mät­tä tarvitsee.

Vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, vapaa-ajan toi­min­taan ja yhteis­kun­nal­li­seen osal­lis­tu­mi­seen hen­ki­lö­koh­tais­ta apua on jär­jes­tet­tä­vä vähin­tään 30 tun­tia kuu­kau­des­sa, jol­lei tätä pie­nem­pi mää­rä rii­tä tur­vaa­maan hen­ki­lön vält­tä­mä­tön­tä avun­tar­vet­ta. Tar­vit­taes­sa mää­rä voi olla suurempi.

Sik­si kysymykseen:

“Kuin­ka mon­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tun­tia kuu­luu saada?”

ei ole yhtä kai­kil­le sopi­vaa vastausta.

Oikea mää­rä riip­puu ihmi­sen elä­mäs­tä ja todel­li­ses­ta avuntarpeesta.

Pal­ve­luse­te­li, hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja ja palveluntuottaja

24. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu mak­saa asiakkaalle?

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on asiak­kaal­le mak­su­ton sosiaalipalvelu.

Kun hen­ki­lö­koh­tai­nen apu jär­jes­te­tään pal­ve­luse­te­lil­lä, pal­ve­luse­te­lin pitää mah­dol­lis­taa asiak­kaal­le myön­ne­tyn mak­sut­to­man pal­ve­lun saa­mi­nen ilman hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avus­ta aiheu­tu­vaa omavastuuosuutta.

Asiak­kaan ei siis pidä jou­tua mak­sa­maan itse hänel­le vam­mais­pal­ve­lu­lain perus­teel­la myön­ne­tys­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avusta.

25. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­luse­te­li tarkoittaa?

Pal­ve­luse­te­li on yksi tapa jär­jes­tää hyvin­voin­tia­lu­een myön­tä­mä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu.

Hyvin­voin­tia­lue hyväk­syy pal­ve­lun­tuot­ta­jat ja myön­tää asiak­kaal­le palvelusetelin.

Asia­kas valit­see pal­ve­lun­tuot­ta­jan­sa hyvin­voin­tia­lu­een hyväk­sy­mien vaih­toeh­to­jen joukosta.

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja toi­mii avus­ta­jien­sa työ­nan­ta­ja­na ja vas­taa työ­nan­ta­jal­le kuu­lu­vis­ta velvollisuuksista.

Hoi­vaacos­sa tämä tar­koit­taa esimerkiksi:

  • avus­ta­jien rekrytointia
  • työ­so­pi­muk­sia
  • pal­kan­mak­sua
  • työ­nan­ta­ja­hal­lin­toa
  • työ­vuo­ro­jen ja sijai­suuk­sien järjestämistä
  • työn­te­ki­jöi­den tukemista.

Asia­kas puo­les­taan kes­kit­tyy sii­hen, mitä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la avul­la hänen omas­sa elä­mäs­sään tehdään.

Lue koko pal­ve­lu­pol­ku: Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu pal­ve­luse­te­lil­lä – Hoi­vaacon palvelupolku

26. Mikä ero on pal­ve­luse­te­lil­lä ja työnantajamallilla?

Suu­rin ero on sii­nä, kuka toi­mii hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työnantajana.

Työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa

Vam­mai­nen hen­ki­lö toi­mii hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan­sa työnantajana.

Hänel­le kuu­lu­vat työ­nan­ta­jan oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det lain mukaisesti.

Pal­ve­luse­te­li­mal­lis­sa

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja toi­mii avus­ta­jan työnantajana.

Asiak­kaan ei tar­vit­se itse vas­ta­ta esi­mer­kik­si pal­kan­mak­sus­ta, työ­so­pi­muk­ses­ta tai muis­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le kuu­lu­vis­ta työnantajavelvollisuuksista.

Hyvin­voin­tia­lu­een tulee hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­paa vali­tes­saan huo­mioi­da hen­ki­lön oma mie­li­pi­de, elä­män­ti­lan­ne ja asia­kas­suun­ni­tel­maan kir­jat­tu avun­tar­ve. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun eri toteut­ta­mis­ta­po­ja voi­daan myös yhdistellä.

Pal­ve­luse­te­li­mal­li sopii monel­le ihmi­sel­le juu­ri sik­si, että hän voi vai­kut­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mi­seen ilman työ­nan­ta­ja­na toi­mi­mi­sen hal­lin­nol­lis­ta vastuuta.

27. Saan­ko itse vali­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen avustajani?

Hoi­vaacos­sa saat vai­kut­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­ja­si valintaan.

Tämä on meil­le yksi hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tär­keim­mis­tä käy­tän­nön periaatteista.

Avus­ta­ja voi tul­la asiak­kaan kotiin ja olla muka­na hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa arjen tilanteissa.

Sik­si yhteen­so­pi­vuu­del­la on merkitystä.

Hoi­vaacos­sa:

  1. kuun­te­lem­me, mil­lais­ta apua tarvitset
  2. kes­kus­te­lem­me sii­tä, mil­lai­nen avus­ta­ja voi­si sopia sinulle
  3. etsim­me sopi­via avustajaehdokkaita
  4. saat tava­ta ehdokkaat
  5. saat ker­toa itse, kuka tun­tuu sinul­le sopivalta.

Emme halua päät­tää asiak­kaan puo­les­ta, kuka tulee osak­si hänen hen­ki­lö­koh­tais­ta arkeaan.

Tämä on käy­tän­nön itsemääräämisoikeutta.

Lue lisää: Vam­mais­pal­ve­lu­la­ki ja itsemääräämisoikeus

28. Voin­ko vaih­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta avus­ta­jaa, jos yhteis­työ ei toimi?

Kyl­lä. Jos yhteis­työ ei toi­mi, asia kan­nat­taa ottaa puheek­si mah­dol­li­sim­man varhain.

Kaik­ki ihmi­set eivät sovi työs­ken­te­le­mään keskenään.

Se ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta, että asiak­kaas­sa tai avus­ta­jas­sa oli­si mitään vikaa.

Jos­kus kyse on:

  • eri­lai­sis­ta persoonista
  • kom­mu­ni­koin­nis­ta
  • työs­ken­te­ly­ta­vois­ta
  • aika­tau­luis­ta
  • muut­tu­nees­ta avuntarpeesta.

Hoi­vaacos­sa haluam­me kuul­la sekä asiak­kaan että avus­ta­jan näkemyksen.

Jos asia voi­daan rat­kais­ta kes­kus­te­lul­la, se tehdään.

Jos avus­ta­jan vaih­ta­mi­nen on parem­pi rat­kai­su, etsim­me mah­dol­li­suuk­sien mukaan uuden avustajan.

Toi­mi­mat­to­man avus­tus­suh­teen ei tar­vit­se jat­kua vain sik­si, että se on ker­ran aloitettu.

29. Voi­ko per­heen­jä­sen toi­mia hen­ki­lö­koh­tai­se­na avustajana?

Voi eri­tyi­ses­tä syys­tä, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan tulee olla per­heen ulko­puo­li­nen henkilö.

Per­heen­jä­sen voi toi­mia hen­ki­lö­koh­tai­se­na avus­ta­ja­na, jos sii­hen on eri­tyi­nen syy ja rat­kai­su on vam­mai­sen hen­ki­lön edun mukai­nen sekä hänen tilan­tee­seen­sa sopi­va ja tarkoituksenmukainen.

Eri­tyi­nen syy voi liit­tyä esi­mer­kik­si tilan­tee­seen, jos­sa sopi­vaa ulko­puo­lis­ta avus­ta­jaa ei ole saa­ta­vil­la tai hen­ki­lön toi­min­ta­ra­joit­tee­seen liit­tyy eri­tyi­siä seikkoja.

Asia rat­kais­taan yksilöllisesti.

30. Miten hen­ki­lö­koh­tai­nen apu alkaa Hoivaacossa?

Kun sinul­la on hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pää­tös ja pal­ve­luse­te­li alu­eel­la, jol­la Hoi­vaaco toi­mii, voit ottaa mei­hin yhteyttä.

Sen jäl­keen ete­nem­me vaiheittain.

1. Otat yhteyt­tä Hoivaacoon

Ker­ro meil­le tilanteestasi.

Sinun ei tar­vit­se tie­tää vie­lä kaik­kia yksityiskohtia.

2. Kuun­te­lem­me

Kes­kus­te­lem­me esimerkiksi:

  • arjes­ta­si
  • avun­tar­pees­ta­si
  • pal­ve­lu­pää­tök­ses­tä­si
  • avus­tusai­ka­tau­luis­ta
  • avus­ta­jaa kos­ke­vis­ta toiveistasi.

Kuun­te­le­mi­nen tulee ennen ratkaisua.

3. Laa­dim­me palvelusopimuksen

Käym­me pal­ve­lun käy­tän­nöt sel­keäs­ti yhdes­sä läpi.

4. Etsim­me sinul­le sopi­van hen­ki­lö­koh­tai­sen avustajan

Etsim­me avus­ta­jia juu­ri sinun tar­pei­ta­si ajatellen.

5. Saat tava­ta avustajaehdokkaita

Sinä saat vai­kut­taa sii­hen, kuka tulee avustajaksesi.

6. Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu alkaa

Hoi­vaaco toi­mii avus­ta­jan työnantajana.

7. Pysym­me mukana

Pal­ve­lun aloit­ta­mi­nen ei pää­tä yhteydenpitoa.

Seu­raam­me pal­ve­lun toi­mi­vuut­ta ja olem­me sekä asiak­kaan että avus­ta­jan tukena.

Jos jokin ei toi­mi, haluam­me tie­tää siitä.

Lue yksi­tyis­koh­tai­nen palvelupolku

Miten hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lun­tuot­ta­ja kan­nat­taa valita?

Pal­ve­lun­tuot­ta­jaa vali­tes­sa kan­nat­taa hin­nan sijaan tar­kas­tel­la ennen kaik­kea sitä, miten hen­ki­lö­koh­tai­nen apu käy­tän­nös­sä jär­jes­te­tään.

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on asiak­kaal­le mak­su­ton­ta, joten pal­ve­lun­tuot­ta­jien todel­li­set erot löy­ty­vät muualta.

Voit kysyä esimerkiksi:

  • Saan­ko vai­kut­taa oman avus­ta­ja­ni valintaan?
  • Tapai­sin­ko avus­ta­jaeh­dok­kaat ennen työn aloittamista?
  • Kuka vas­taa minul­le, jos tulee ongelma?
  • Miten sijai­suu­det järjestetään?
  • Miten avus­ta­jat perehdytetään?
  • Miten palaut­tee­seen reagoidaan?
  • Tun­tee­ko pal­ve­lun­tuot­ta­ja alueeni?
  • Saan­ko hen­ki­lö­koh­tais­ta pal­ve­lua vai asioin­ko pää­asias­sa jär­jes­tel­mien kautta?
  • Miten avus­ta­jaa tue­taan työssään?
  • Mitä tapah­tuu, jos avus­ta­jan ja asiak­kaan yhteis­työ ei toimi?

Hoi­vaacos­sa pidäm­me tär­keä­nä sitä, että pal­ve­lun­tuot­ta­jan valin­ta ei jää pel­käk­si nimen valit­se­mi­sek­si luettelosta.

Kyse on ihmi­ses­tä, jon­ka kaut­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen apu tulee osak­si omaa arkeasi.

Lue lisää: Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lun­tuot­ta­jan valin­ta – 10 asi­aa, jot­ka kan­nat­taa ottaa huomioon

Mikä on Hoi­vaacon tapa teh­dä hen­ki­lö­koh­tais­ta apua?

Hoi­vaaco on suo­ma­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­sen avun perheyritys.

Meil­le hen­ki­lö­koh­tai­nen koh­taa­mi­nen ei ole iskulause.

Sen pitää näkyä toiminnassa.

Asia­kas koh­da­taan yksilönä

Pal­ve­lu­pää­tös ker­too pal­jon, mut­ta ei kaik­kea ihmisestä.

Haluam­me tie­tää myös:

  • mil­lai­nen arki sinul­la on
  • mitä sinä itse haluat
  • mikä sinul­le on tärkeää
  • miten toi­vot, että sinua avustetaan.

Saat vai­kut­taa avus­ta­ja­si valintaan

Etsim­me ehdok­kai­ta, mut­ta emme halua vali­ta puo­les­ta­si ihmis­tä, joka tulee osak­si hen­ki­lö­koh­tais­ta arkeasi.

Avus­ta­jaa ei jäte­tä yksin

Hyvä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu asiak­kaal­le edel­lyt­tää myös sitä, että työn­te­ki­jä tie­tää saa­van­sa tar­vit­taes­sa tukea.

Palau­te ote­taan vakavasti

Jos jokin ei toi­mi, asi­aa ei jäte­tä odottamaan.

Pal­ve­lu ei pää­ty sopi­muk­sen allekirjoittamiseen

Kul­jem­me muka­na myös sen jäl­keen, kun hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on alkanut.

Tämän aja­tuk­sen ympä­ril­le Hoi­vaaco on rakennettu:

Jokai­nen ihmi­nen koh­da­taan. Jokai­nen ihmi­nen on arvokas.

Lue Hoi­vaacon pal­ve­lu­lu­pauk­ses­ta: Aito koh­taa­mi­nen hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avussa

Lue myös: Hoi­vaaco on per­hey­ri­tys – hen­ki­lö­koh­tais­ta apua ihmi­sel­tä ihmiselle

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Oulus­sa, Kai­nuus­sa ja Lapissa

Hoi­vaacol­ta löy­tyy alue­koh­tais­ta tie­toa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avusta.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Oulus­sa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Jos asut Oulus­sa tai muu­al­la Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­eel­la, tutustu:

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Oulussa

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Kainuussa

Jos asut Kajaa­nis­sa tai muu­al­la Kai­nuun hyvin­voin­tia­lu­eel­la, tutustu:

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Kainuussa

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Lapissa

Jos etsit hen­ki­lö­koh­tais­ta apua Lapin alu­eel­la, tutustu:

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu Lapissa

Etsit­kö hen­ki­lö­koh­tais­ta avustajaa?

Jos sinul­la on hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pää­tös ja pal­ve­luse­te­li ja etsit pal­ve­lun­tuot­ta­jaa, voit olla Hoi­vaacoon yhteydessä.

Kes­kus­tel­laan ensin tilanteestasi.

Ker­ro meille:

  • mis­sä asut
  • mil­loin tar­vit­set hen­ki­lö­koh­tais­ta apua
  • mil­lai­sis­sa asiois­sa tar­vit­set avustajaa
  • mil­lai­nen avus­ta­ja voi­si sopia sinulle.

Mei­dän teh­tä­väm­me on kuun­nel­la ja etsiä kans­sa­si toi­mi­va ratkaisu.

Ota yhteyt­tä Hoivaacoon

Voit myös soittaa:

050 591 9463

Haluat­ko hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avustajaksi?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ voi sopia hyvin eri­lai­sil­le ihmisille.

Työs­sä tär­ke­ää ovat esimerkiksi:

  • luo­tet­ta­vuus
  • kyky kuun­nel­la
  • toi­sen ihmi­sen rajo­jen kunnioittaminen
  • rau­hal­li­suus
  • vas­tuul­li­suus
  • kyky toi­mia asiak­kaan ohjei­den mukaisesti.

Kaik­kiin hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­viin ei vaa­di­ta sosi­aa­li- tai ter­vey­sa­lan koulutusta.

Työn sisäl­tö mää­räy­tyy aina asiak­kaan yksi­löl­li­sen tar­peen perusteella.

Lue: Kuka voi alkaa hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avustajaksi?

Lue: Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan tehtävät

Lue: Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ Hoivaacossa

Lue lisää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avusta

Jos haluat syven­tyä johon­kin tämän oppaan aihee­seen tar­kem­min, jat­ka näistä:

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun hakeminen

Miten hen­ki­lö­koh­tais­ta apua hae­taan? – sel­keä opas

Kenel­le vam­mais­pal­ve­lut kuuluvat?

Uuden vam­mais­pal­ve­lu­lain soveltamisala

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on lain mukaan?

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu

Asiak­kaan oma tah­to ja oikeudet

Vam­mais­pal­ve­lu­la­ki ja itsemääräämisoikeus

Jos pää­tös ei vas­taa tarvetta

Muu­tok­sen­ha­ku hen­ki­lö­koh­tai­sen avun päätökseen

Pal­ve­lun aloittaminen

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lu­pol­ku palvelusetelillä

Pal­ve­lun­tuot­ta­jan valinta

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lun­tuot­ta­jan valinta

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan tehtävät

Hoi­vaacon tapa toimia

Aito koh­taa­mi­nen – Hoi­vaacon palvelulupaus

Kei­tä Hoi­vaaco on?

Hoi­vaaco on per­hey­ri­tys – hen­ki­lö­koh­tais­ta apua ihmi­sel­tä ihmiselle

Yhteen­ve­to: hen­ki­lö­koh­tai­sen avun läh­tö­koh­ta on ihmi­sen oma elämä

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu ei ole vain pal­ve­lu­pää­tös, tun­ti­mää­rä tai avus­ta­jan työvuoro.

Sen tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa ihmi­sel­le hänen oman tah­ton­sa mukai­nen elämä.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi tar­koit­taa yhdel­le apua aamul­la pukeutumiseen.

Toi­sel­le sitä, että hän pää­see töihin.

Kol­man­nel­le mah­dol­li­suut­ta tava­ta ystäviään.

Nel­jän­nel­le sitä, että hän pää­see har­ras­tuk­seen, kaup­paan tai tapahtumaan.

Sama pal­ve­lu toteu­tuu eri ihmis­ten elä­mäs­sä eri tavalla.

Sik­si hen­ki­lö­koh­tai­sen avun läh­tö­koh­dan pitää aina olla ihmi­nen itse.

Mitä sinä haluat tehdä?

Mis­sä sinä tar­vit­set apua?

Mil­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja sopii sinun arkeesi?

Hoi­vaacos­sa kuun­te­le­mi­nen tulee ennen ratkaisua.

Kun sinul­la on hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pää­tös ja pal­ve­luse­te­li, voit ottaa mei­hin yhteyttä.

Kes­kus­tel­laan rau­has­sa sii­tä, mitä juu­ri sinun hyvä hen­ki­lö­koh­tai­nen apusi voi­si tarkoittaa.

Ota yhteyt­tä Hoivaacoon

Kir­joit­ta­ja

Niko Sii­ka­luo­ma, OTM, VT – Hoivaaco

Niko Sii­ka­luo­ma on oikeus­tie­teen mais­te­ri ja vara­tuo­ma­ri. Hän työs­ken­te­lee Hoi­vaacos­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lu­jen, asiak­kai­den oikeuk­sien sekä yri­tyk­sen kehit­tä­mi­sen parissa.

Hoi­vaacon sisäl­tö­jen tavoit­tee­na on teh­dä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avus­ta, vam­mais­pal­ve­luis­ta ja asiak­kaan oikeuk­sis­ta ymmär­ret­tä­viä myös sil­loin, kun luki­ja koh­taa aiheen ensim­mäis­tä kertaa.

Päi­vi­tet­ty 13.8.2026

Artik­ke­li sisäl­tää yleis­tä tie­toa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avus­ta ja vam­mais­pal­ve­luis­ta. Se ei kor­vaa yksit­täis­tä hen­ki­löä kos­ke­vaa viran­omais­pää­tös­tä, oman hyvin­voin­tia­lu­een ohjei­ta tai yksi­löl­lis­tä oikeu­del­lis­ta arviota.

Viral­li­set lähteet

Lisää artikkeleita

Ei enempää artikkeleita.