Miten henkilökohtaista apua haetaan, mitä hakemukseen kannattaa kirjoittaa ja mitä tapahtuu hakemuksen jättämisen jälkeen? Tässä oppaassa käymme henkilökohtaisen avun hakemisen läpi vaihe vaiheelta – ensimmäisestä yhteydenotosta palvelutarpeen arviointiin, kirjalliseen päätökseen ja henkilökohtaisen avun alkamiseen.
Henkilökohtaisen avun hakeminen voi tuntua vaikealta erityisesti silloin, kun vammaispalvelut eivät ole ennestään tuttuja.
Hakijan ei kuitenkaan tarvitse osata juridista kieltä.
Tärkeintä on kuvata mahdollisimman konkreettisesti omaa elämää, toimintarajoitetta ja niitä tilanteita, joissa tarvitsee toisen ihmisen apua.
Henkilökohtaista apua haetaan oman hyvinvointialueen vammaispalveluista. Sosiaalihuollossa asia voi tulla vireille kirjallisen hakemuksen lisäksi myös yhteydenotolla, eikä hakemuksen tarvitse aina noudattaa tiettyä muotoa. Ensimmäinen yhteydenotto voidaan katsoa henkilökohtaisen avun hakemukseksi, jos siitä käy selvästi ilmi, että henkilö hakee kyseistä palvelua.
Kirjallinen hakemus on kuitenkin yleensä hyvä tapa toimia, koska silloin jää selkeästi näkyviin, mitä on haettu ja millä perusteilla.
Henkilökohtaisen avun myöntämisestä päättää hyvinvointialue.
Hoivaaco ei tee palvelupäätöksiä. Haluamme kuitenkin auttaa tekemään henkilökohtaisen avun hakemisesta ja vammaispalveluista ymmärrettävämpiä.
Kun henkilökohtainen apu on myönnetty ja se järjestetään palvelusetelillä, asiakas voi valita hyvinvointialueen hyväksymistä palveluntuottajista itselleen sopivan.
Hoivaacossa siitä alkaa henkilökohtainen palvelupolku.
Pikaopas: näin haet henkilökohtaista apua
- Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi vammaispalveluihin.
- Kerro selvästi, että haet henkilökohtaista apua.
- Kuvaa toimintarajoitteesi vaikutukset tavalliseen elämääsi.
- Kerro, missä tilanteissa tarvitset toisen ihmisen apua.
- Kerro, mitä haluaisit henkilökohtaisen avun avulla tehdä.
- Arvioi tarvitsemasi avun määrä mahdollisimman realistisesti.
- Toimita asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset.
- Osallistu palvelutarpeen arviointiin.
- Varmista, että oma näkemyksesi ja avuntarpeesi tulevat kirjatuiksi.
- Saat hyvinvointialueelta kirjallisen päätöksen.
- Jos henkilökohtainen apu järjestetään palvelusetelillä, valitse palveluntuottaja.
- Palvelun käytännön toteutus suunnitellaan ja henkilökohtainen apu alkaa.
Jos henkilökohtaisen avun perusteet eivät vielä ole tuttuja, aloita Hoivaacon laajasta oppaasta:
Henkilökohtainen apu – 30 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta
Sisällysluettelo
Ennen henkilökohtaisen avun hakemista
- Mitä henkilökohtainen apu tarkoittaa?
- Kuka voi saada henkilökohtaista apua?
- Milloin henkilökohtaista apua kannattaa hakea?
- Tarvitaanko tietty diagnoosi?
- Onko henkilökohtaisessa avussa ikärajaa?
- Pitääkö hakijan itse tietää, mikä palvelu hänelle sopii?
Henkilökohtaisen avun hakeminen
- Mistä henkilökohtaista apua haetaan?
- Pitääkö hakemus tehdä kirjallisesti?
- Mitä hakemukseen kannattaa kirjoittaa?
- Miten avuntarve kannattaa kuvata?
- Kuinka monta tuntia kannattaa hakea?
- Tarvitaanko lääkärinlausunto?
- Mitä muita selvityksiä voidaan tarvita?
Palvelutarpeen arviointi
- Mitä hakemuksen jälkeen tapahtuu?
- Kuinka nopeasti palvelutarpeen arviointi pitää aloittaa?
- Mitä palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään?
- Miten asiakkaan oma tahto huomioidaan?
- Saako läheinen osallistua arviointiin?
- Mikä on asiakassuunnitelma?
Päätös ja henkilökohtaisen avun alkaminen
- Millainen henkilökohtaisen avun päätöksen pitäisi olla?
- Kuinka nopeasti päätös pitää toteuttaa?
- Mitä tehdä kielteisen päätöksen jälkeen?
- Mitä tehdä, jos henkilökohtaista apua myönnetään liian vähän?
- Mitä palveluseteli tarkoittaa?
- Miten palveluntuottaja valitaan?
- Miten henkilökohtainen apu alkaa Hoivaacossa?
Käytännön työkalut
- Malli henkilökohtaisen avun hakemukseen
- Tarkistuslista ennen hakemuksen lähettämistä
- Usein kysytyt kysymykset hakemisesta
- Viralliset tietolähteet ja Hoivaacon muut oppaat
Ennen henkilökohtaisen avun hakemista
1. Mitä henkilökohtainen apu tarkoittaa?
Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen palvelu, jonka tarkoituksena on mahdollistaa vammaisen henkilön omien valintojen toteutuminen tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua.
Henkilökohtaista apua voidaan järjestää:
- päivittäisiin toimiin
- työhön
- opiskeluun
- vuorovaikutukseen
- vapaa-ajan toimintaan
- yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Henkilökohtaisen avun lähtökohtana on ihmisen oma elämä ja oma tahto.
Avustajan tehtävänä ei ole päättää toisen ihmisen puolesta, miten hänen pitäisi elää, vaan auttaa tekemään mahdolliseksi asioita, joita henkilö itse haluaa tehdä.
Lue myös: Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu
Virallinen lähde:
Vammaispalvelulaki 675/2023 – Finlex
2. Kuka voi saada henkilökohtaista apua?
Oikeus henkilökohtaiseen apuun arvioidaan aina yksilöllisesti.
Henkilökohtaisen avun oikeuteen vaikuttavat muun muassa henkilön pitkäaikainen toimintarajoite, siitä aiheutuva välttämätön avuntarve ja henkilökohtaisen avun palvelukohtaisten edellytysten täyttyminen.
Henkilön tulee myös pystyä itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa siitä, mitä hän haluaa henkilökohtaisen avun avulla tehdä.
Avuntarve voi liittyä esimerkiksi:
- liikkumiseen
- pukeutumiseen
- henkilökohtaiseen hygieniaan
- ruoan valmistamiseen
- kodin tavallisiin tehtäviin
- asiointiin
- kommunikointiin
- työssä tai opiskelussa toimimiseen
- harrastuksiin
- ystävien tapaamiseen
- osallistumiseen.
Avuntarpeen ei tarvitse näyttää samalta kaikilla.
Lue tarkemmin: Uuden vammaispalvelulain soveltamisala
Virallinen lähde:
THL – Vammaispalvelulain soveltamisala
3. Milloin henkilökohtaista apua kannattaa hakea?
Henkilökohtaista apua kannattaa selvittää silloin, kun pitkäaikainen toimintarajoite vaikeuttaa tai estää niitä asioita, joita haluaisit tavallisessa elämässäsi tehdä.
Tarve voi näkyä esimerkiksi niin, että:
- aamutoimet eivät onnistu ilman apua
- pukeutuminen tai peseytyminen vaatii toisen henkilön apua
- ruoan valmistaminen on vaikeaa
- kaupassa tai asioilla käyminen ei onnistu itsenäisesti
- kodin ulkopuolelle lähteminen vähenee
- työ tai opiskelu vaikeutuu
- harrastuksiin ei pääse ilman apua
- ystävien tapaaminen vähenee
- asioita jää tekemättä toimintarajoitteen vuoksi.
Henkilökohtaisen avun hakemista ei tarvitse jättää tilanteeseen, jossa arki on jo täysin mahdotonta.
Palvelun tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Virallinen lähde:
THL – Henkilökohtainen apu vammaispalveluissa
4. Tarvitaanko henkilökohtaisen avun saamiseen tietty diagnoosi?
Ei ole olemassa tiettyä diagnoosiluetteloa, jonka perusteella henkilökohtainen apu myönnetään.
Diagnoosilla voi olla tärkeä merkitys toimintarajoitteen osoittamisessa, mutta palvelua arvioitaessa tarkastellaan ihmisen yksilöllistä toimintarajoitetta ja avuntarvetta.
Kaksi samaa sairautta sairastavaa ihmistä voivat selviytyä arjestaan hyvin eri tavoin.
Siksi hakemuksessa ei kannata kirjoittaa vain:
“Minulla on tämä diagnoosi.”
Kerro lisäksi:
“Tämän toimintarajoitteen vuoksi tarvitsen toisen henkilön apua näissä tilanteissa.”
Kuvaa diagnoosin lisäksi omaa elämääsi.
Lue lisää: Henkilökohtainen apu – 30 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta
5. Onko henkilökohtaisessa avussa ikärajaa?
Henkilökohtaiselle avulle ei ole yleistä yläikärajaa, jonka täytyttyä oikeus palveluun automaattisesti lakkaisi.
Palvelun tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Pelkkä korkea ikä ei ratkaise asiaa, mutta kaikki ikääntymiseen liittyvät avuntarpeet eivät myöskään automaattisesti kuulu vammaispalvelulain perusteella järjestettäviksi.
Ratkaisevaa on henkilön yksilöllinen tilanne ja lainsäädännön edellytysten täyttyminen.
Lue tarkemmin vammaispalvelulain soveltamisalasta
6. Pitääkö minun itse tietää, mikä palvelu olisi minulle oikea?
Ei tarvitse.
Palvelutarpeen arvioinnissa sosiaalihuollon ammattilaisen tehtävänä on selvittää tilannetta yhdessä asiakkaan kanssa ja arvioida, millaisilla palveluilla tarpeeseen voidaan vastata.
Sinun tärkein tehtäväsi on kertoa:
- miten elät
- mitä haluat tehdä
- missä tarvitset apua
- mitä pystyt tekemään itse
- mitä et pysty tekemään ilman apua
- kuinka usein avuntarve toistuu.
Järjestelmän tunteminen kuuluu ammattilaiselle.
Oman elämäsi tunteminen kuuluu sinulle.
Virallinen lähde:
THL – Palvelutarpeen arviointi vammaispalveluissa
Henkilökohtaisen avun hakeminen vaihe vaiheelta
7. Mistä henkilökohtaista apua haetaan?
Henkilökohtaista apua haetaan oman hyvinvointialueen vammaispalveluista.
Virallinen yleisohje:
THL – Hakemus ja asian vireilletulo vammaispalveluissa
Hoivaacon toiminta-alueilla löydät ajantasaiset viranomaisohjeet myös näistä:
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde – henkilökohtainen apu
Kainuun hyvinvointialue – henkilökohtainen apu
Lapin hyvinvointialue – henkilökohtainen apu
Hyvinvointialueiden asiointikanavat ja lomakkeet voivat muuttua, joten ajantasainen käytäntö kannattaa tarkistaa aina hyvinvointialueen omalta sivulta.
8. Pitääkö henkilökohtaisen avun hakemus tehdä kirjallisesti?
Ei välttämättä, mutta kirjallinen hakemus on yleensä hyvä tapa toimia.
Sosiaalihuollossa asia voi tulla vireille myös suullisesti tai muun yhteydenoton kautta.
Ensimmäinen yhteydenotto voidaan katsoa hakemukseksi, jos henkilö ilmaisee selvästi hakevansa henkilökohtaista apua.
Kirjallinen hakemus on silti käytännössä usein hyvä vaihtoehto, koska:
- näet itse, mitä olet hakenut
- hakemasi tuntimäärä jää näkyviin
- avuntarpeesi voidaan kuvata rauhassa
- mahdollisessa muutoksenhaussa voidaan myöhemmin todeta, mitä olet alun perin hakenut.
Pidä itselläsi kopio hakemuksesta.
Virallinen lähde:
THL – Hakemus ja asian vireilletulo vammaispalveluissa
9. Mitä henkilökohtaisen avun hakemukseen kannattaa kirjoittaa?
Hyvässä hakemuksessa kannattaa vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin.
Mitä haet?
Kirjoita suoraan:
“Haen vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua.”
Mihin tarvitset apua?
Kerro tilanteet konkreettisesti.
Esimerkiksi:
- pukeutuminen
- peseytyminen
- wc-käynnit
- ruoan valmistaminen
- asiointi
- kodin tehtävät
- työ
- opiskelu
- harrastukset
- liikkuminen
- ystävien tapaaminen
- muu osallistuminen.
Miksi tarvitset toisen henkilön apua?
Älä kirjoita vain:
“Liikkumiseni on vaikeaa.”
Kerro mieluummin esimerkiksi:
“En pysty toimintarajoitteeni vuoksi pukemaan ulkovaatteita itsenäisesti tai kantamaan tavaroita. Tarvitsen toisen henkilön apua myös kodin ulkopuolella liikkumiseen.”
Kuinka paljon apua tarvitset?
Kerro:
- kuinka monta kertaa päivässä tai viikossa
- kuinka kauan tilanteet kestävät
- tarvitsetko apua iltaisin
- tarvitsetko apua viikonloppuisin
- vaihteleeko avuntarve.
Tavoitteena ei ole kirjoittaa täydellistä juridista tekstiä.
Tavoitteena on auttaa päätöksentekijää ymmärtämään todellinen elämäntilanteesi.
10. Miten oma avuntarve kannattaa kuvata?
Kuvaa tavallinen ja realistinen päiväsi – älä vain parasta päivääsi.
Moni ihminen on tottunut pärjäämään.
Siksi omaa avuntarvetta voi tulla huomaamatta vähätelleeksi.
Voit kuvata esimerkiksi:
Aamu
Tarvitsen apua:
- vuoteesta siirtymiseen
- peseytymiseen
- pukeutumiseen
- aamupalan valmistamiseen.
Päivä
Tarvitsen apua:
- työssä tai opiskelussa
- ruoan valmistamisessa
- asioinnissa
- liikkumisessa.
Ilta
Tarvitsen apua:
- harrastuksiin lähtemisessä
- ystävien tapaamisessa
- kodin tehtävissä
- iltatoimissa.
Kerro myös, mitä tapahtuisi ilman apua.
Esimerkiksi:
“Ilman henkilökohtaista avustajaa en pääse säännöllisesti harrastukseeni.”
Se kertoo avuntarpeesta enemmän kuin yleinen kuvaus siitä, että jokin asia on vaikeaa.
11. Kuinka monta henkilökohtaisen avun tuntia kannattaa hakea?
Hae sitä määrää, jonka todellisuudessa tarvitset.
Älä aloita siitä, kuinka monta tuntia ajattelet hyvinvointialueen ehkä myöntävän.
Aloita omasta elämästäsi.
Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun henkilökohtaista apua järjestetään yksilöllisen välttämättömän avuntarpeen mukaisesti.
Vuorovaikutukseen, vapaa-ajan toimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen henkilökohtaista apua järjestetään lähtökohtaisesti vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei pienempi määrä riitä henkilön välttämättömään avuntarpeeseen. Tarpeen mukaan määrä voi olla myös suurempi.
Virallinen lähde:
Vammaispalvelulaki 675/2023 – Finlex
Tuntimäärän arvioinnissa voi auttaa viikon tai kahden seuranta.
| Tilanne | Kuinka usein? | Aikaa kerralla |
|---|---|---|
| Aamutoimet | päivittäin | 45 min |
| Ruoan valmistaminen | 5 kertaa viikossa | 45 min |
| Kaupassa käyminen | 2 kertaa viikossa | 1–1,5 h |
| Harrastus | 2 kertaa viikossa | 2 h |
| Muu asiointi | tarpeen mukaan | 1–2 h |
Kun avuntarve kirjoitetaan näkyviin, myös kokonaismäärää on helpompi arvioida.
12. Tarvitaanko henkilökohtaisen avun hakemiseen lääkärinlausunto?
Lääkärinlausunto voi olla tarpeellinen ja tärkeä selvitys, mutta sitä ei ole perusteltua kuvata jokaisen hakemuksen automaattisesti pakolliseksi liitteeksi.
Hyvinvointialue tarvitsee asian ratkaisemiseksi riittävät tiedot esimerkiksi:
- vammasta tai sairaudesta
- toimintarajoitteesta
- sen pitkäaikaisuudesta
- toimintakyvystä
- todellisesta avuntarpeesta.
Lääketieteellinen selvitys voi olla tärkeä osa kokonaisuutta.
Henkilökohtaisen avun ratkaisu ei kuitenkaan perustu vain diagnoosiin.
Tarkista oman hyvinvointialueesi ajantasaisesta ohjeesta, mitä selvityksiä juuri sinun tilanteessasi pyydetään.
13. Mitä muita selvityksiä voidaan tarvita?
Tilanteesta riippuen päätöksenteossa voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- lääkärinlausuntoa
- kuntoutuksen arvioita
- fysioterapeutin arviota
- toimintaterapeutin arviota
- opiskeluun liittyviä tietoja
- työntekoon liittyviä selvityksiä
- aikaisempia palvelupäätöksiä
- asiakkaan omaa arjen kuvausta
- läheisen antamaa tietoa silloin, kun se on tarpeellista.
Liitteiden suuri määrä ei itsessään tee hakemuksesta parempaa.
Oleellista on, että hyvinvointialueella on riittävät tiedot todellisen avuntarpeen arvioimiseksi.
Mitä henkilökohtaisen avun hakemuksen jälkeen tapahtuu?
14. Mitä hakemuksen jälkeen tapahtuu?
Hakemuksen tai muun yhteydenoton jälkeen hyvinvointialue selvittää henkilön palvelutarvetta.
Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi:
- asiakkaan omaa näkemystä
- toimintakykyä
- elämäntilannetta
- avun ja tuen tarvetta
- palvelujen kokonaisuutta
- henkilökohtaisen avun soveltuvuutta.
Arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Palvelutarpeen arvioinnin pitäisi olla keskustelu ihmisen omasta elämästä ja tarpeista.
Virallinen lähde:
THL – Palvelutarpeen arviointi vammaispalveluissa
15. Kuinka nopeasti palvelutarpeen arviointi pitää aloittaa?
Jos kyseessä on vammaispalvelulaissa tarkoitettu vammainen henkilö, palvelutarpeen arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.
Kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi.
Arviointi on saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.
Seitsemän arkipäivän määräaika tarkoittaa palvelutarpeen arvioinnin aloittamista.
Se ei tarkoita sitä, että koko henkilökohtaisen avun asia olisi ratkaistava seitsemässä päivässä.
Virallinen lähde:
THL – Palvelutarpeen arviointi vammaispalveluissa
16. Mitä palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään?
Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan käydä läpi esimerkiksi:
- miten päiväsi alkaa
- miten huolehdit henkilökohtaisista toimistasi
- miten ruoka valmistuu
- miten hoidat kotiasi
- miten liikut
- miten käyt asioilla
- käytkö töissä
- opiskeletko
- mitä harrastat
- miten tapaat muita ihmisiä
- missä tarvitset apua
- kuinka usein tarvitset apua
- millaista tukea tarvitset oman tahtosi ilmaisemiseen
- miten haluaisit henkilökohtaisen avun toteutuvan.
Älä mieti, mitä sinun “pitäisi” vastata.
Kerro oma tilanteesi sellaisena kuin se on.
17. Miten asiakkaan oma tahto huomioidaan?
Henkilökohtaisessa avussa asiakkaan oma tahto on keskeinen.
Henkilön tulee pystyä itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa siitä, mitä hän haluaa henkilökohtaisella avulla tehdä.
Tahdon ilmaiseminen ei tarkoita vain puhumista.
Käytössä voi olla esimerkiksi:
- puhe
- kirjoittaminen
- viittomat
- kuvat
- kommunikointilaite
- eleet
- muu henkilölle sopiva tapa.
Tärkeä kysymys ei ole vain:
“Pystyykö henkilö ilmaisemaan tahtonsa yksin?”
Vaan myös:
“Millaista tukea hän tarvitsee oman tahtonsa ilmaisemiseen?”
18. Saako läheinen osallistua palvelutarpeen arviointiin?
Kyllä, läheinen voi tarvittaessa osallistua arviointiin.
Läheinen voi auttaa esimerkiksi:
- täydentämään arjen kuvausta
- muistamaan asioita
- tukemaan kommunikointia
- kertomaan arjen avuntarpeesta.
Lähtökohtana pitää kuitenkin olla henkilön oma osallisuus ja tahto.
Läheisen tehtävä ei ole automaattisesti päättää aikuisen vammaisen henkilön puolesta.
19. Mikä on asiakassuunnitelma?
Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta voidaan laatia asiakassuunnitelma.
Siihen voidaan kirjata esimerkiksi:
- asiakkaan elämäntilanne
- yksilöllinen avun ja tuen tarve
- asiakkaan tavoitteet
- palvelujen kokonaisuus
- asiakkaan oma näkemys
- henkilökohtaisen avun toteuttamiseen liittyviä asioita.
Asiakassuunnitelma auttaa tekemään asiakkaan tarpeet näkyviksi ja toimii tärkeänä osana palvelujen suunnittelua.
Henkilökohtaisen avun päätös
20. Millainen henkilökohtaisen avun päätöksen pitäisi olla?
Asiakkaalla on oikeus saada hakemukseensa kirjallinen päätös.
Päätöksestä pitäisi voida ymmärtää ainakin:
- onko henkilökohtainen apu myönnetty
- kuinka paljon apua myönnetään
- mihin tarkoituksiin apua myönnetään
- millä tavalla apu järjestetään
- kuinka kauan päätös on voimassa
- millä perusteilla ratkaisu on tehty
- miten päätökseen voi hakea muutosta.
Lue päätös huolellisesti myös silloin, kun se on myönteinen.
Myönteinen päätös ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki haettu olisi myönnetty.
Virallinen lähde:
THL – Päätöksenteko vammaispalveluissa
21. Kuinka nopeasti päätös pitää toteuttaa?
Sosiaalipalvelua koskeva päätös on pantava täytäntöön kiireellisissä tilanteissa viipymättä.
Muissa tilanteissa palvelu on järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä.
Jos oma tilanteesi on kiireellinen, kerro kiireellisyydestä heti hyvinvointialueelle.
22. Mitä teen, jos henkilökohtaisen avun päätös on kielteinen?
Kielteinen päätös ei tarkoita sitä, ettei asialle voisi tehdä enää mitään.
Lue ensin:
- mitä päätöksessä todetaan toimintarajoitteestasi
- miten avuntarpeesi on kuvattu
- mikä lain edellytys hyvinvointialueen mukaan ei täyty
- vastaavatko perustelut sitä, mitä olet itse kertonut
- onko kaikki olennainen selvitys huomioitu.
Päätöksen mukana pitää olla muutoksenhakuohje.
Hoivaacon juridisessa oppaassa käymme muutoksenhakua tarkemmin läpi:
23. Mitä teen, jos henkilökohtaista apua myönnetään liian vähän?
Myös myönteinen päätös voi olla sellainen, ettei se vastaa todellista avuntarvetta.
Esimerkiksi:
haet 80 tuntia henkilökohtaista apua kuukaudessa, mutta päätöksessä myönnetään 30 tuntia.
Silloin kannattaa tarkistaa:
- mitä tarpeita päätöksessä on hyväksytty
- mitä tilanteita ei ole huomioitu
- miten tuntimäärä on laskettu
- vastaako päätös palvelutarpeen arviointia
- onko päätöksen perusteluista ymmärrettävissä, miksi juuri kyseiseen tuntimäärään on päädytty.
Muutosta voidaan hakea myös päätökseen, joka on vain osittain hakemuksen mukainen.
Lue Hoivaacon muutoksenhakuopas
Kun henkilökohtainen apu on myönnetty
24. Mitä henkilökohtaisen avun palveluseteli tarkoittaa?
Palveluseteli on yksi henkilökohtaisen avun toteuttamistavoista.
Palvelusetelimallissa:
- hyvinvointialue tekee henkilökohtaisen avun päätöksen
- asiakas saa palvelusetelin
- asiakas valitsee hyväksytyn palveluntuottajan
- palveluntuottaja toimii avustajan työnantajana.
Asiakkaan ei tarvitse itse hoitaa palveluntuottajalle kuuluvia työnantajavelvollisuuksia.
Lue lisää: Työnantajamalli vai palveluseteli henkilökohtaisessa avussa?
Virallinen lähde:
THL – Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat ja työnantajamalli
25. Miten henkilökohtaisen avun palveluntuottaja kannattaa valita?
Palveluntuottajan valinnassa kannattaa selvittää esimerkiksi:
- saanko vaikuttaa avustajani valintaan
- saanko tavata avustajaehdokkaat
- miten avustajat rekrytoidaan
- miten sijaisuudet järjestetään
- miten avustajia tuetaan
- kuka vastaa, jos palvelussa ilmenee ongelma
- miten palautteeseen reagoidaan
- miten asiakkaan oma tahto huomioidaan.
Henkilökohtainen avustaja voi olla läsnä hyvin henkilökohtaisissa tilanteissa.
Siksi palveluntuottajan valinta ei ole vain yrityksen nimen valitsemista listalta.
26. Miten henkilökohtainen apu alkaa Hoivaacossa?
Kun sinulla on henkilökohtaisen avun päätös ja palveluseteli alueella, jolla Hoivaaco toimii, voit ottaa meihin yhteyttä.
1. Otat yhteyttä
Kerro meille tilanteestasi.
2. Kuuntelemme
Keskustelemme:
- arjestasi
- palvelupäätöksestäsi
- avustusaikatauluista
- avuntarpeestasi
- siitä, millainen avustaja voisi sopia sinulle.
3. Laadimme palvelusopimuksen
Käymme palvelun käytännöt yhdessä läpi.
4. Etsimme sopivia avustajaehdokkaita
Emme halua ajatella avustajaa vain avoimen työvuoron täyttäjänä.
5. Saat tavata avustajaehdokkaita
Sinä saat vaikuttaa siihen, kuka tulee osaksi omaa arkeasi.
6. Palvelu alkaa
Hoivaaco toimii avustajan työnantajana ja huolehtii työnantajavelvollisuuksista.
7. Pysymme mukana
Yhteydenpito ei pääty palvelun alkamiseen.
Kuljemme sekä asiakkaan että avustajan rinnalla.
Lue koko Hoivaacon henkilökohtaisen avun palvelupolku
Malli henkilökohtaisen avun hakemukseen
Seuraava teksti on esimerkki, ei virallinen hakemuslomake.
Muokkaa se aina oman elämäntilanteesi mukaiseksi.
Esimerkkihakemus
Haen vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua.
Minulla on [kuvaa vamma, sairaus tai toimintarajoite], joka aiheuttaa minulle pitkäaikaisen toimintarajoitteen.
Tarvitsen toimintarajoitteeni vuoksi välttämättä toisen henkilön apua seuraavissa tavanomaiseen elämääni liittyvissä tilanteissa:
Päivittäiset toimet
Tarvitsen apua [kuvaa esimerkiksi pukeutuminen, peseytyminen, ruoan valmistaminen, asiointi tai kodin tehtävät].
Tarvitsen tätä apua noin [määrä] kertaa päivässä tai viikossa.
Avustamiseen kuluu keskimäärin noin [aika].
Ilman toisen henkilön apua [kuvaa konkreettisesti, mikä ei onnistu tai jää tekemättä].
Työ tai opiskelu
Tarvitsen apua [kuvaa tilanteet ja tehtävät].
Avuntarve on noin [tuntimäärä].
Vuorovaikutus, vapaa-aika ja yhteiskunnallinen osallistuminen
Haluan osallistua [harrastus, ystävien tapaaminen, järjestötoiminta, tapahtumat tai muu toiminta].
Toimintarajoitteeni vuoksi tarvitsen toisen henkilön apua [kuvaa miten].
Haen henkilökohtaista apua yhteensä noin [tuntimäärä] tuntia kuukaudessa.
Pystyn itsenäisesti tai tarvittaessa tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoni siitä, mitä haluan henkilökohtaisella avulla tehdä.
Pyydän, että henkilökohtaisen avun tarpeeni arvioidaan yksilöllisesti ja että saan asiasta kirjallisen päätöksen perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen.
Tarkistuslista ennen hakemuksen lähettämistä
Tarkista ennen hakemuksen lähettämistä:
- Olen kirjoittanut selvästi, että haen henkilökohtaista apua.
- Olen kuvannut toimintarajoitteeni käytännön vaikutukset.
- Olen kertonut konkreettisia esimerkkejä arjestani.
- Olen kertonut, mitä jää tekemättä ilman apua.
- Olen kuvannut, kuinka usein apua tarvitsen.
- Olen arvioinut tarvitsemani tuntimäärän.
- Olen kuvannut myös työn, opiskelun, vapaa-ajan ja ihmissuhteiden avuntarpeet, jos ne koskevat minua.
- Olen kertonut oman näkemykseni siitä, miten haluan avun toteutuvan.
- Olen liittänyt minulta pyydetyt ja asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset.
- Olen säilyttänyt itselläni kopion hakemuksesta.
Usein kysytyt kysymykset henkilökohtaisen avun hakemisesta
Voiko henkilökohtaista apua hakea ilman tiettyä diagnoosia?
Kyllä. Henkilökohtaiseen apuun ei ole tiettyä diagnoosiluetteloa. Ratkaisevaa on yksilöllinen toimintarajoite, siitä johtuva avuntarve sekä henkilökohtaisen avun muiden edellytysten täyttyminen.
THL – Vammaispalvelulain soveltamisala
Voiko henkilökohtaista apua hakea suullisesti?
Kyllä. Sosiaalihuollossa asia voi tulla vireille myös suullisesti tai muulla yhteydenotolla. Kirjallinen hakemus on kuitenkin yleensä hyvä tapa varmistaa, että haettu palvelu ja perustelut jäävät selkeästi dokumentoiduiksi.
THL – Hakemus ja asian vireilletulo
Onko lääkärinlausunto aina pakollinen?
Ei ole perusteltua pitää lääkärinlausuntoa automaattisesti kaikkien henkilökohtaisen avun hakemusten pakollisena liitteenä.
Päätöksentekoon tarvitaan kuitenkin riittävät tiedot vammasta tai sairaudesta, pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta ja avuntarpeesta.
Kuinka nopeasti palvelutarpeen arviointi alkaa?
Jos henkilö on vammaispalvelulaissa tarkoitettu vammainen henkilö, arviointi pitää aloittaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.
Kiireellinen avuntarve arvioidaan välittömästi.
THL – Palvelutarpeen arviointi
Voinko hakea henkilökohtaista apua harrastuksiin?
Kyllä.
Vapaa-ajan toiminta kuuluu henkilökohtaisen avun käyttötarkoituksiin.
Vammaispalvelulaki 675/2023 – Finlex
Voinko hakea henkilökohtaista apua vain muutaman tunnin tarpeeseen?
Henkilökohtaisen avun oikeus ja määrä arvioidaan yksilöllisesti.
Henkilökohtaisen avun tarpeen ei tarvitse olla aina päivittäistä tai ympärivuorokautista.
Voinko hakea myöhemmin lisää henkilökohtaisen avun tunteja?
Jos avuntarpeesi muuttuu, ota yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin ja pyydä tilanteesi sekä palvelutarpeesi uudelleenarviointia.
Saanko henkilökohtaisen avun hakemuksesta kirjallisen päätöksen?
Kyllä.
Asiakkaalla on oikeus saada hakemukseensa kirjallinen päätös ja muutoksenhakuohje.
THL – Päätöksenteko vammaispalveluissa
Voinko hakea muutosta henkilökohtaisen avun päätökseen?
Kyllä.
Päätökseen voi hakea muutosta päätöksen mukana annettavan muutoksenhakuohjeen mukaisesti.
Lue Hoivaacon muutoksenhakuopas
Saanko itse valita palveluntuottajan?
Jos henkilökohtainen apu toteutetaan palvelusetelillä, asiakas valitsee palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymistä palveluntuottajista.
Lue: Henkilökohtaisen avun palveluntuottajan valinta
Henkilökohtaisen avun hakeminen Hoivaacon toiminta-alueilla
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde vastaa alueensa vammaispalveluista.
Pohde – henkilökohtainen apu
Hoivaaco – henkilökohtainen apu Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla
Kainuu
Kainuun hyvinvointialue vastaa henkilökohtaisen avun päätöksistä Kainuussa.
Kainuun hyvinvointialue – henkilökohtainen apu
Hoivaaco – henkilökohtainen apu Kainuussa
Lappi
Lapin hyvinvointialue vastaa alueensa vammaispalveluista.
Lapin hyvinvointialue – henkilökohtainen apu
Hoivaaco – henkilökohtainen apu Lapissa
Hoivaacon henkilökohtaisen avun tietopankki
Tämä hakemisopas on osa Hoivaacon henkilökohtaista apua käsittelevää tietopankkia.
Henkilökohtainen apu – 30 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta
Laaja yleisopas henkilökohtaisesta avusta.
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu
Mitä henkilökohtainen apu tarkoittaa lain näkökulmasta?
Uuden vammaispalvelulain soveltamisala
Kenelle vammaispalvelulain mukaiset palvelut kuuluvat?
Vammaispalvelulaki ja itsemääräämisoikeus
Miten asiakkaan oma tahto ja oikeus päättää omasta elämästään näkyvät henkilökohtaisessa avussa?
Lue itsemääräämisoikeusopas
Muutoksenhaku henkilökohtaisen avun päätökseen
Mitä tehdä, jos päätös on kielteinen tai ei muuten vastaa yksilöllistä tarvetta?
Työnantajamalli vai palveluseteli?
Miten henkilökohtaisen avun eri toteuttamistavat eroavat toisistaan?
Henkilökohtaisen avun palveluntuottajan valinta
Mitä palveluntuottajien välillä kannattaa vertailla?
Henkilökohtaisen avun palvelupolku palvelusetelillä
Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun saat palvelupäätöksen ja palvelusetelin?
Henkilökohtaisen avustajan tehtävät
Mitä henkilökohtainen avustaja käytännössä tekee?
Kuka voi alkaa henkilökohtaiseksi avustajaksi?
Kenelle henkilökohtaisen avustajan työ sopii?
Henkilökohtaisen avustajan työ Hoivaacossa
Millaista henkilökohtaisen avustajan työ on Hoivaacossa?
Henkilökohtainen apu alkaa henkilökohtaisesta avustajasta
Miksi avustajan hyvä työntekijäkokemus vaikuttaa myös asiakkaan palveluun?
Aito kohtaaminen henkilökohtaisessa avussa
Mitä Hoivaacon palvelulupaus tarkoittaa käytännössä?
Miksi valita Hoivaaco?
Miten Hoivaacon henkilökohtainen toimintatapa näkyy asiakkaalle?
Hoivaaco perheyrityksenä
Tutustu Hoivaacon tarinaan ja siihen, miksi henkilökohtainen kohtaaminen on yrityksen toiminnan ytimessä.
Lue Hoivaacon perheyritystarina
Kun saat henkilökohtaisen avun päätöksen ja palvelusetelin
Hakemuksen tekeminen on ensimmäinen vaihe.
Kun henkilökohtainen apu myönnetään palvelusetelillä, alkaa seuraava tärkeä kysymys:
Kuka tulee avustamaan sinua?
Hoivaacossa emme ajattele, että henkilökohtainen avustaja voidaan valita vain työvuorolistan perusteella.
Haluamme ensin kuulla:
- millaista arkea elät
- millaista apua tarvitset
- millaisesta ihmisestä toivot avustajaa
- millaiset ajat sopivat sinulle
- mikä sinulle itsellesi on tärkeää.
Etsimme sopivia avustajaehdokkaita.
Saat tavata heidät.
Saat vaikuttaa siihen, kuka tulee osaksi omaa arkeasi.
Hoivaaco toimii palvelusetelimallissa avustajan työnantajana ja huolehtii työnantajavelvollisuuksista.
Meille palvelu ei kuitenkaan pääty siihen, kun avustaja aloittaa työnsä.
Kuljemme sekä asiakkaan että avustajan rinnalla koko palvelun ajan.
Jos sinulla on henkilökohtaisen avun päätös ja palveluseteli, ota yhteyttä Hoivaacoon.
Keskustellaan ensin.
Yhteenveto: miten henkilökohtaista apua haetaan?
Henkilökohtaisen avun hakemisessa tärkeintä ei ole juridisten termien osaaminen.
Tärkeintä on kuvata oma elämä mahdollisimman rehellisesti ja konkreettisesti.
Kerro:
Mitä haluat tehdä?
Missä toimintarajoitteesi vaikeuttaa tavallista elämääsi?
Missä tarvitset toisen ihmisen apua?
Kuinka usein tarvitset apua?
Mitä jäisi tekemättä ilman henkilökohtaista apua?
Henkilökohtaisen avun tarkoituksena ei ole tehdä ihmisestä palvelujen kohdetta.
Sen tarkoituksena on tukea ihmisen omaa elämää, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Hakemus käynnistää prosessin, jossa hyvinvointialue arvioi yksilöllisesti palvelutarpeesi ja tekee asiasta kirjallisen päätöksen.
Jos henkilökohtainen apu järjestetään palvelusetelillä, saat valita hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien joukosta itsellesi sopivan palveluntuottajan.
Hoivaacossa palvelu alkaa kuuntelemisesta.
Jokainen ihminen kohdataan. Jokainen ihminen on arvokas.
Kirjoittaja
Niko Siikaluoma, OTM, VT – Hoivaaco
Niko Siikaluoma on oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Hän työskentelee Hoivaacossa henkilökohtaisen avun palvelujen, asiakkaiden oikeuksien sekä yrityksen kehittämisen parissa.
Hoivaacon tietopankin tavoitteena on tehdä henkilökohtaisesta avusta, vammaispalveluista ja asiakkaiden oikeuksista ymmärrettäviä myös silloin, kun aiheeseen tutustuu ensimmäistä kertaa.
Päivitetty 23.8.2026
Artikkeli sisältää yleistä tietoa henkilökohtaisen avun hakemisesta. Se ei korvaa yksittäistä henkilöä koskevaa viranomaispäätöstä, oman hyvinvointialueen ajantasaisia ohjeita tai yksilöllistä oikeudellista arviota.
Viralliset lähteet
Vammaispalvelulaki 675/2023 – Finlex
THL – Hakemus ja asian vireilletulo vammaispalveluissa
THL – Palvelutarpeen arviointi vammaispalveluissa
THL – Päätöksenteko vammaispalveluissa
THL – Henkilökohtainen apu vammaispalveluissa
THL – Vammaispalvelulain soveltamisala
THL – Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat ja työnantajamalli
Pohde – henkilökohtainen apu