050 591 9463

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­vät – kat­ta­va opas avus­ta­jan työs­tä kiinnostuneelle

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­vät mää­räy­ty­vät aina avus­tet­ta­van ihmi­sen yksi­löl­li­sen tar­peen, elä­män­ti­lan­teen ja omien valin­to­jen perus­teel­la. Työ voi sisäl­tää apua päi­vit­täi­sis­sä toi­mis­sa, liik­ku­mi­ses­sa, asioin­nis­sa, opis­ke­lus­sa, työs­sä, har­ras­tuk­sis­sa, vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ja yhteis­kun­nal­li­ses­sa osallistumisessa.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työn tar­koi­tuk­se­na ei ole päät­tää asiak­kaan puo­les­ta, miten hänen pitäi­si elää. Avus­ta­ja aut­taa asia­kas­ta toteut­ta­maan nii­tä asioi­ta, jot­ka tämä teki­si itse ilman toimintarajoitettaan.

Työs­sä ollaan usein lähel­lä toi­sen ihmi­sen taval­lis­ta ja hen­ki­lö­koh­tais­ta arkea. Sik­si hyväl­tä avus­ta­jal­ta tar­vi­taan käy­tän­nön tai­to­jen lisäk­si luo­tet­ta­vuut­ta, kuun­te­le­mi­sen tai­toa, hie­no­tun­tei­suut­ta ja asiak­kaan itse­mää­rää­mi­soi­keu­den kunnioittamista.

Hoi­vaacos­sa hen­ki­lö­koh­tais­ta avus­ta­jaa ei näh­dä vain työ­vuo­ron täyt­tä­jä­nä. Haluam­me löy­tää asiak­kaal­le ja avus­ta­jal­le toi­mi­van yhdis­tel­män, pereh­dyt­tää työn­te­ki­jän teh­tä­vään ja olla hänen tuke­naan myös työ­suh­teen alka­mi­sen jälkeen.

Tämä opas on tar­koi­tet­tu kai­kil­le hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­tä kiin­nos­tu­neil­le. Voit lukea sen ennen työ­ha­ke­muk­sen lähet­tä­mis­tä, työ­haas­tat­te­lua tai ensim­mäis­tä työvuoroasi.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ lyhyes­ti: Avus­ta­ja aut­taa vam­mais­ta hen­ki­löä hänen omien valin­to­jen­sa toteut­ta­mi­ses­sa. Teh­tä­vät sovi­taan yksi­löl­li­ses­ti. Työ ei yleen­sä edel­ly­tä tiet­tyä tut­kin­toa, mut­ta se vaa­tii vas­tuul­li­suut­ta, sitou­tu­mis­ta, vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja ja val­miut­ta toi­mia asiak­kaan ohjei­den mukaisesti.

Sisäl­lys­luet­te­lo

  1. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tekee?
  2. Mikä on hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tarkoitus?
  3. Mil­lai­sia päi­vit­täi­siä teh­tä­viä työ­hön voi kuulua?
  4. Miten avus­ta­ja aut­taa kodin ulkopuolella?
  5. Voi­ko avus­ta­ja olla muka­na työs­sä tai opiskelussa?
  6. Miten avus­ta­ja tukee har­ras­tuk­sia ja osallistumista?
  7. Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­viin ei kuulu?
  8. Onko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja hoitaja?
  9. Kuka päät­tää avus­ta­jan työtehtävistä?
  10. Mil­lai­sia omi­nai­suuk­sia työs­sä tarvitaan?
  11. Tar­vi­taan­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­hön koulutusta?
  12. Mil­lai­sia työ­ajat ja työ­suh­teet ovat?
  13. Miten salas­sa­pi­to ja asiak­kaan yksi­tyi­syys näky­vät työssä?
  14. Miten työs­sä huo­leh­di­taan tur­val­li­suu­des­ta ja rajoista?
  15. Miten asia­kas ja avus­ta­ja yhdis­te­tään Hoivaacossa?
  16. Miten Hoi­vaaco pereh­dyt­tää ja tukee avustajaa?
  17. Miten hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avus­ta­jak­si haetaan?
  18. Usein kysy­tyt kysymykset

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tekee?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa vam­mais­ta hen­ki­löä sel­lai­sis­sa asiois­sa ja tilan­teis­sa, jois­sa toi­min­ta­ra­joi­te estää tai vai­keut­taa hänen toi­mi­mis­taan ilman toi­sen ihmi­sen apua.

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukaan hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi­daan järjestää:

  • päi­vit­täi­siin toimiin
  • työ­hön
  • opis­ke­luun
  • vuo­ro­vai­ku­tuk­seen
  • vapaa-ajan toi­min­taan
  • yhteis­kun­nal­li­seen osallistumiseen.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu kat­taa nii­tä asioi­ta ja teh­tä­viä, jot­ka asia­kas teki­si itse kysei­ses­sä tilan­tees­sa, ellei hänen toi­min­ta­ra­joit­teen­sa estäi­si tai vai­keut­tai­si sitä. Pal­ve­lun tar­koi­tuk­se­na on tukea asiak­kaan itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta ja yhden­ver­tais­ta mah­dol­li­suut­ta elää omaa elämäänsä.

Työ­teh­tä­vät eivät sik­si ole kai­kil­la asiak­kail­la samanlaisia.

Yhden asiak­kaan kans­sa työ voi sisäl­tää apua pukeu­tu­mi­ses­sa, ruo­an val­mis­ta­mi­ses­sa ja liik­ku­mi­ses­sa. Toi­sen kans­sa avus­ta­ja voi olla muka­na opis­ke­lus­sa, har­ras­tuk­ses­sa, asioin­nis­sa tai tapahtumassa.

Työn sisäl­tö käy­dään läpi ennen työ­suh­teen tai asia­kas­suh­teen aloit­ta­mis­ta. Työn­te­ki­jän pitää tie­tää, mil­lai­siin teh­tä­viin hän on sitou­tu­mas­sa ja mitä hänel­tä odotetaan.

Mikä on hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tarkoitus?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tuk­se­na ei ole vain aut­taa ihmis­tä sel­viy­ty­mään vält­tä­mät­tö­mis­tä tehtävistä.

Sen tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa elä­mä, jos­sa asia­kas voi teh­dä omia valin­to­jaan ja osal­lis­tua yhden­ver­tai­ses­ti mui­den kanssa.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu voi teh­dä mah­dol­li­sek­si sen, että ihminen:

  • asuu omas­sa kodissaan
  • käy töis­sä tai opiskelee
  • tapaa lähei­si­ään
  • har­ras­taa
  • hoi­taa omia asioitaan
  • osal­lis­tuu tapahtumiin
  • liik­kuu kodin ulkopuolella
  • vai­kut­taa yhteiskunnassa
  • elää oman päi­vä­ryt­min­sä mukais­ta elämää.

Avus­ta­jan työs­sä tämä näkyy olen­nai­se­na peri­aat­tee­na: asia­kas on oman elä­män­sä asian­tun­ti­ja.

Avus­ta­jan teh­tä­vä­nä ei ole arvioi­da, ovat­ko asiak­kaan valin­nat hänen mie­les­tään hyviä, hyö­dyl­li­siä tai jär­ke­viä. Teh­tä­vä­nä on aut­taa sovi­tuis­sa asiois­sa tur­val­li­ses­ti ja asiak­kaan omaa tah­toa kunnioittaen.

Mil­lai­sia päi­vit­täi­siä teh­tä­viä työ­hön voi kuulua?

Päi­vit­täi­set teh­tä­vät ovat asioi­ta, joi­ta ihmi­set taval­li­ses­ti teke­vät arjessaan.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­hön voi asiak­kaan tar­peen mukaan kuu­lua apua esimerkiksi:

  • vuo­tees­ta nousemisessa
  • pukeu­tu­mi­ses­sa ja riisuutumisessa
  • hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa hygieniassa
  • pesey­ty­mi­ses­sä
  • wc-käyn­neil­lä
  • ruo­kai­lus­sa
  • ruo­an valmistamisessa
  • tava­roi­den otta­mi­ses­sa ja siirtämisessä
  • kodis­sa liikkumisessa
  • apu­vä­li­nei­den käyttämisessä
  • asiak­kaan omiin päi­vit­täi­siin toi­miin liit­ty­vis­sä kodin tehtävissä.

Työs­sä voi olla fyy­si­siä teh­tä­viä, kuten asiak­kaan avus­ta­mis­ta siir­ty­mi­sis­sä. Täl­lai­siin teh­tä­viin pitää saa­da asian­mu­kai­nen pereh­dy­tys ja käy­tös­sä ole­vien apu­vä­li­nei­den käyt­tö pitää opetella.

Avus­ta­jan ei pidä teh­dä fyy­si­ses­ti vaa­ti­vaa tai tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­vaa teh­tä­vää ilman riit­tä­vää ohjausta.

Avus­ta­mi­nen ei myös­kään aina tar­koi­ta, että työn­te­ki­jä tekee kai­ken asiak­kaan puo­les­ta. Asia­kas voi halu­ta teh­dä osan teh­tä­väs­tä itse ja tar­vi­ta apua vain yhdes­sä vaiheessa.

Työ teh­dään asiak­kaan omas­sa ryt­mis­sä niin pit­käl­le kuin työ­teh­tä­vät, sovit­tu työ­ai­ka ja tur­val­li­suus sen mahdollistavat.

Miten avus­ta­ja aut­taa kodin ulkopuolella?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ ei rajoi­tu asiak­kaan kotiin.

Avus­ta­ja voi olla muka­na esimerkiksi:

  • kau­pas­sa
  • aptee­kis­sa
  • pan­kis­sa
  • viras­to­asioin­nis­sa
  • lää­kä­ri­käyn­nil­lä asiak­kaan käy­tän­nön apuna
  • jul­ki­ses­sa liikenteessä
  • käve­lyl­lä tai ulkoilemassa
  • ystä­vien ja läheis­ten tapaamisissa
  • kult­tuu­ri- ja urheilutapahtumissa
  • mat­koil­la, jos teh­tä­väs­tä on sovittu.

Kodis­ta läh­te­mi­nen voi edel­lyt­tää apua pukeu­tu­mi­ses­sa, tava­roi­den pak­kaa­mi­ses­sa, apu­vä­li­nei­den käyt­tä­mi­ses­sä, kul­ke­mi­ses­sa tai ympä­ris­tös­sä toimimisessa.

Avus­ta­jan pitää samal­la muis­taa, ettei hän auto­maat­ti­ses­ti puhu asiak­kaan puo­les­ta. Asiak­kaal­le puhu­taan suo­raan ja hänel­le anne­taan aikaa ilmais­ta oma tahtonsa.

Jos asia­kas pyy­tää avus­ta­jaa tuke­maan kom­mu­ni­koin­nis­sa, avus­ta­ja toi­mii asiak­kaan ilmai­se­man tah­don mukai­ses­ti eikä ryh­dy itse päät­tä­mään asioista.

Voi­ko avus­ta­ja olla muka­na työs­sä tai opiskelussa?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja voi aut­taa asia­kas­ta työs­sä tai opis­ke­lus­sa, jos hen­ki­lö­koh­tais­ta apua on myön­net­ty kysei­siin toimintoihin.

Opis­ke­lus­sa avus­ta­jan teh­tä­viin voi kuu­lua esimerkiksi:

  • liik­ku­mi­ses­sa avustaminen
  • opis­ke­lu­vä­li­nei­den käsitteleminen
  • muis­tiin­pa­no­jen teke­mi­nen asiak­kaan ohjei­den mukaan
  • mate­ri­aa­lien esil­le ottaminen
  • käy­tän­nön apu oppi­lai­tok­sen tiloissa
  • asiak­kaan kom­mu­ni­koin­nin tukeminen.

Työ­elä­mäs­sä teh­tä­viin voi kuu­lua asiak­kaan omien työ­teh­tä­vien käy­tän­nön mahdollistamista.

Avus­ta­ja ei kui­ten­kaan opis­ke­le tai tee asiak­kaan var­si­nai­sia työ­teh­tä­viä hänen puo­les­taan. Asia­kas vas­taa omas­ta opis­ke­lus­taan tai työs­tään. Avus­ta­jan teh­tä­vä­nä on pois­taa toi­min­ta­ra­joit­tees­ta joh­tu­via käy­tän­nön esteitä.

Teh­tä­vien tark­ka sisäl­tö sovi­taan aina asiak­kaan, pal­ve­lu­pää­tök­sen ja työ­pai­kan käy­tän­tö­jen perusteella.

Miten avus­ta­ja tukee har­ras­tuk­sia ja osallistumista?

Har­ras­tuk­set, ystä­vät ja osal­lis­tu­mi­nen eivät ole ihmi­sel­le yli­mää­räi­siä asioi­ta. Ne ovat osa taval­lis­ta ja mer­ki­tyk­sel­lis­tä elämää.

Avus­ta­jan teh­tä­vä­nä voi olla aut­taa asiakasta:

  • lii­kun­ta- tai kulttuuriharrastuksessa
  • tapah­tu­maan osallistumisessa
  • ystä­vien tapaamisessa
  • yhdis­tys­toi­min­nas­sa
  • uskon­nol­li­ses­sa toiminnassa
  • vapaa­eh­tois­työs­sä
  • yhteis­kun­nal­li­ses­sa vaikuttamisessa
  • mat­kus­ta­mi­ses­sa
  • luon­nos­sa liikkumisessa.

Avus­ta­ja mah­dol­lis­taa asiak­kaan osal­lis­tu­mi­sen, mut­ta ei mää­ri­tä, mis­tä asiak­kaan pitäi­si olla kiinnostunut.

Työn­te­ki­jän omat arvot, miel­ty­myk­set tai elä­män­ta­pa eivät saa rajoit­taa asiak­kaan lain­mu­kai­sia ja sovit­tui­hin työ­teh­tä­viin kuu­lu­via valintoja.

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­viin ei kuulu?

Työn rajat ovat tär­keä osa tur­val­lis­ta ja toi­mi­vaa avustajasuhdetta.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­viin ei kuu­lu auto­maat­ti­ses­ti kaik­ki, mitä asia­kas, hänen lähei­sen­sä tai joku muu pyytää.

Työ­hön eivät yleen­sä kuulu:

  • asiak­kaan puo­les­ta päättäminen
  • asiak­kaan kas­vat­ta­mi­nen tai elä­män­ta­po­jen muuttaminen
  • asiak­kaan raha-asiois­ta itse­näi­ses­ti päättäminen
  • omais­ten tai mui­den samas­sa talou­des­sa asu­vien ylei­nen palveleminen
  • koko kodin sii­voa­mi­nen riip­pu­mat­ta asiak­kaan omas­ta toiminnasta
  • teh­tä­vät, jois­ta ei ole sovit­tu työ­so­pi­muk­ses­sa tai perehdytyksessä
  • luvan­va­rai­set ter­vey­den­huol­lon teh­tä­vät ilman asian­mu­kais­ta osaa­mis­ta ja järjestelyä
  • vaa­ral­li­set työ­teh­tä­vät ilman pereh­dy­tys­tä ja tur­val­li­sia työvälineitä
  • jat­ku­va työ­ajan ulko­puo­li­nen tavoitettavuus
  • ystä­vän, lähei­sen tai tera­peu­tin roo­liin velvoittaminen.

Työ­teh­tä­viä rajaa­vat asiak­kaan pal­ve­lu­pää­tös, pal­ve­luso­pi­mus, työn­te­ki­jän työ­so­pi­mus, työ­nan­ta­jan ohjeet, sovit­tu työn­ku­va ja tur­val­li­nen työskentely.

Työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­nen muis­tut­taa ylei­ses­ti, että työ­eh­to­so­pi­mus ja työn­te­ki­jän työ­so­pi­mus rajaa­vat työ­nan­ta­jan työn­joh­to-oikeut­ta. Työn­te­ki­jän ei siis tar­vit­se ottaa vas­taan rajat­to­mas­ti teh­tä­viä vain sik­si, että hän työs­ken­te­lee toi­sen ihmi­sen kodissa.

Epä­sel­väs­sä tilan­tees­sa työn­te­ki­jän kan­nat­taa olla yhtey­des­sä Hoi­vaacoon ennen teh­tä­vän suorittamista.

Onko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja hoitaja?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan ja hoi­ta­jan teh­tä­vät voi­vat jois­sa­kin käy­tän­nön tilan­teis­sa näyt­tää saman­kal­tai­sil­ta, mut­ta työn läh­tö­koh­dat ovat erilaiset.

Hoi­to­työs­sä toi­min­taa ohjaa­vat taval­li­ses­ti hoi­don tar­ve, amma­til­li­nen arvio ja hoitosuunnitelma.

Hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa läh­tö­koh­ta­na on asiak­kaan oma tah­to ja se, mitä hän halu­aa elä­mäs­sään tehdä.

Avus­ta­ja voi aut­taa esi­mer­kik­si pesey­ty­mi­ses­sä, pukeu­tu­mi­ses­sa tai ruo­kai­lus­sa. Nämä teh­tä­vät eivät sil­ti yksin tee työs­tä hoitotyötä.

Jois­sa­kin teh­tä­vis­sä voi­daan tar­vi­ta sosi­aa­li- tai ter­vey­sa­lan kou­lu­tus­ta, lää­ke­hoi­don osaa­mis­ta tai muu­ta eri­tyis­tä päte­vyyt­tä. Täl­lai­set teh­tä­vät arvioi­daan erik­seen, eikä työn­te­ki­jän pidä toteut­taa nii­tä ilman asian­mu­kais­ta osaa­mis­ta, lupaa ja perehdytystä.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu ei ole myös­kään oikea pal­ve­lu tilan­tees­sa, jos­sa avun­tar­ve pai­not­tuu pää­asias­sa koko­naan hoi­vaan, huo­len­pi­toon tai val­von­taan. Hen­ki­lö­koh­tai­seen apuun voi kui­ten­kin sisäl­tyä osit­tais­ta ohjaa­mis­ta tai val­vo­mis­ta, jos pal­ve­lun muut edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät ja asia­kas pys­tyy itse­näi­ses­ti tai tuet­tu­na ilmai­se­maan tah­ton­sa avun sisällöstä.

Kuka päät­tää avus­ta­jan työtehtävistä?

Hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa asiak­kaal­la on kes­kei­nen roo­li työn käy­tän­nön sisäl­lön ohjaamisessa.

Asia­kas kertoo:

  • mitä hän halu­aa tehdä
  • mis­sä hän tar­vit­see apua
  • miten hän halu­aa avus­ta­jan toimivan
  • mitä hän halu­aa teh­dä itse
  • mil­lai­set toi­min­ta­ta­vat hänen kodis­saan ovat
  • mil­lai­sia hen­ki­lö­koh­tai­sia rajo­ja hänel­lä on.

Pal­ve­luse­te­li­mal­lis­sa Hoi­vaaco toi­mii avus­ta­jan työ­nan­ta­ja­na. Hoi­vaaco vas­taa esi­mer­kik­si työ­so­pi­muk­ses­ta, pal­kan­mak­sus­ta, vakuu­tuk­sis­ta, työ­ter­veys­huol­los­ta, ylei­ses­tä pereh­dy­tyk­ses­tä ja työn­te­ki­jän tukemisesta.

Asia­kas ei voi muut­taa työn­te­ki­jän työ­so­pi­mus­ta tai sovit­tua työn­ku­vaa yksi­puo­li­ses­ti. Jos työ­teh­tä­vis­sä tapah­tuu mer­kit­tä­vä muu­tos, asias­ta kes­kus­tel­laan Hoi­vaacon kanssa.

Toi­mi­vas­sa yhteis­työs­sä vas­tuut ovat selkeät:

  • asia­kas ohjaa avus­ta­mis­ta oman tah­ton­sa mukaisesti
  • avus­ta­ja suo­rit­taa sovi­tut tehtävät
  • Hoi­vaaco vas­taa työ­nan­ta­ja­na työ­suh­tees­ta ja työn tur­val­li­sis­ta edellytyksistä.

Mil­lai­sia omi­nai­suuk­sia hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­sä tarvitaan?

Työs­sä ei etsi­tä yhtä tiet­tyä ihmistyyppiä.

Eri­lai­sil­le asiak­kail­le sopi­vat eri­lai­set avus­ta­jat. Yksi asia­kas arvos­taa puhe­lias­ta ja aktii­vis­ta avus­ta­jaa. Toi­nen toi­voo rau­hal­lis­ta ihmis­tä, joka antaa tilaa eikä täy­tä hil­jai­suut­ta puheella.

Useim­mis­sa teh­tä­vis­sä tar­vi­taan kuitenkin:

Luo­tet­ta­vuut­ta

Asiak­kaan päi­vä voi riip­pua sii­tä, että avus­ta­ja saa­puu sovi­tus­ti. Pois­sao­los­ta tai myö­häs­ty­mi­ses­tä pitää ilmoit­taa annet­tu­jen ohjei­den mukaisesti.

Kuun­te­le­mi­sen taitoa

Avus­ta­jan pitää malt­taa kuul­la, miten asia­kas halu­aa asian teh­tä­vän. Oma tapa ei ole auto­maat­ti­ses­ti oikea tapa asiak­kaan kodissa.

Hie­no­tun­tei­suut­ta

Työ voi sisäl­tää hen­ki­lö­koh­tai­sia tilan­tei­ta. Asiak­kaan yksi­tyi­syyt­tä, kehoa, kotia ja rajo­ja pitää kunnioittaa.

Itse­näis­tä työotetta

Avus­ta­ja työs­ken­te­lee usein ilman työ­nan­ta­jan jat­ku­vaa läs­nä­oloa. Hänen pitää pys­tyä toi­mi­maan sovit­tu­jen ohjei­den mukaan ja tun­nis­taa tilan­teet, jois­sa tar­vi­taan neuvoa.

Jous­ta­vuut­ta

Arjes­sa voi tul­la muu­tok­sia. Jous­ta­vuus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta raja­ton­ta käy­tet­tä­vyyt­tä tai sitä, että työn­te­ki­jän pitäi­si suos­tua mihin tahansa.

Kykyä kun­nioit­taa erilaisuutta

Asiak­kaan elä­mä, arvot, tavat tai mie­li­pi­teet voi­vat olla eri­lai­sia kuin avus­ta­jan. Työs­sä ei ole tar­koi­tus muut­taa asia­kas­ta työn­te­ki­jän kaltaiseksi.

Työ­mark­ki­na­to­rin ammat­ti­ku­vauk­sen mukaan hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­sä tar­vi­taan muun muas­sa itse­näis­tä työs­ken­te­ly­otet­ta, vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja ja joustavuutta.

Tar­vi­taan­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­hön koulutusta?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­hön ei yleen­sä ole viral­lis­ta tutkintovaatimusta.

Työ­hön voi siis hakea, vaik­ka haki­jal­la ei oli­si sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan kou­lu­tus­ta tai aikai­sem­paa koke­mus­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta avusta.

Alal­le voi kui­ten­kin kou­lut­tau­tua esi­mer­kik­si suo­rit­ta­mal­la vam­mai­sa­lan ammat­ti­tut­kin­non hen­ki­lö­koh­tai­sen avun osaa­mi­sa­lan tai tut­kin­non osia.

Kou­lu­tus­ta tär­keäm­pää voi mones­sa teh­tä­väs­sä olla:

  • sovel­tu­vuus kysei­sel­le asiakkaalle
  • luo­tet­ta­vuus
  • moti­vaa­tio
  • oppi­mis­ha­lu
  • kyky nou­dat­taa ohjeita
  • sopi­vuus työaikoihin
  • mah­dol­li­suus sitou­tua tehtävään.

Jois­sa­kin asia­kas­suh­teis­sa tar­vi­taan eri­tyis­tä osaa­mis­ta, kuten:

  • koke­mus­ta apuvälineistä
  • osaa­mis­ta vaih­toeh­toi­sis­ta kommunikointimenetelmistä
  • tur­val­lis­ten siir­ty­mis­ten hallintaa
  • ajo­kort­tia
  • mah­dol­li­suut­ta käyt­tää omaa autoa
  • tiet­tyä kielitaitoa
  • lää­ke­hoi­don osaamista.

Mah­dol­li­set vaa­ti­muk­set ker­ro­taan työ­paik­kail­moi­tuk­ses­sa tai kes­kus­te­lus­sa ennen työn aloittamista.

Mil­lai­sia työ­ajat ja työ­suh­teet ovat?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ on usein osa-aikaista.

Työ­vuo­rot voi­vat olla:

  • muu­ta­man tun­nin mittaisia
  • sään­nöl­li­siä vii­koit­tai­sia vuoroja
  • päi­vä­vuo­ro­ja
  • ilta­vuo­ro­ja
  • vii­kon­lop­pu­työ­tä
  • vaih­te­le­viin menoi­hin liit­ty­viä vuoroja
  • jois­sa­kin teh­tä­vis­sä pidem­piä työpäiviä.

Työ voi sopia opis­ke­lun, toi­sen työn tai eläk­keen rin­nal­le. Samal­la haki­jan pitää arvioi­da rea­lis­ti­ses­ti, pys­tyy­kö hän sitou­tu­maan sovit­tui­hin työvuoroihin.

Pie­ni tun­ti­mää­rä ei tee työs­tä mer­ki­tyk­se­tön­tä. Muu­ta­man tun­nin vii­koit­tai­nen apu voi mah­dol­lis­taa asiak­kaal­le har­ras­tuk­sen, asioin­nin tai yhtey­den mui­hin ihmisiin.

Työ­suh­teen ehdot, sovel­let­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus, palk­kaus ja työ­ajat käy­dään läpi ennen työ­so­pi­muk­sen teke­mis­tä. Hen­ki­lö­koh­tais­ten avus­ta­jien työ­eh­dot voi­vat riip­pua sii­tä, kuka toi­mii työ­nan­ta­ja­na. Työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa ja pal­ve­lun­tuot­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­te­le­vään avus­ta­jaan ei vält­tä­mät­tä sovel­le­ta samaa työehtosopimusta.

Miten salas­sa­pi­to ja asiak­kaan yksi­tyi­syys näky­vät työssä?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja voi työn­sä aika­na saa­da tie­tää asiak­kaan ter­vey­des­tä, ihmis­suh­teis­ta, talou­des­ta ja muis­ta yksi­tyi­sis­tä asioista.

Näis­tä ei puhu­ta ulkopuolisille.

Asiak­kaas­ta ei pidä ker­toa tun­nis­tet­ta­via tietoja:

  • ystä­vil­le
  • omal­le perheelle
  • sosi­aa­li­ses­sa mediassa
  • muil­le asiakkaille
  • muil­le työn­te­ki­jöil­le ilman työ­teh­tä­vään liit­ty­vää perustetta.

Asiak­kaas­ta tai hänen kodis­taan ei ote­ta kuvia eikä nii­tä jul­kais­ta ilman nimen­omais­ta lupaa ja työ­nan­ta­jan ohjei­den huomioimista.

Salas­sa­pi­to jat­kuu myös työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jälkeen.

Jos työn­te­ki­jä tar­vit­see neu­voa asiak­kaan tilan­tee­seen, hän voi kes­kus­tel­la asias­ta Hoi­vaacon nime­tyn yhteys­hen­ki­lön kans­sa. Työ­hön liit­ty­vän tuen hake­mi­nen työ­nan­ta­jal­ta ei tar­koi­ta sitä, että asias­ta pitäi­si puhua tar­peet­to­mas­ti muille.

Miten työs­sä huo­leh­di­taan tur­val­li­suu­des­ta ja rajoista?

Hyvä avus­ta­ja­suh­de perus­tuu luot­ta­muk­seen, mut­ta sii­nä pitää säi­lyä myös amma­til­li­set rajat.

Avus­ta­jan ei tar­vit­se olla asiak­kaan ystä­vä, per­heen­jä­sen tai jat­ku­vas­ti tavoi­tet­ta­vis­sa ole­va tuki­hen­ki­lö. Työ­suh­de voi olla läm­min ja mer­ki­tyk­sel­li­nen ilman, että työn­te­ki­jän oma elä­mä tai vas­tuut hämärtyvät.

Työn­te­ki­jän pitää:

  • nou­dat­taa sovit­tu­ja työaikoja
  • ilmoit­taa pois­sao­lois­ta ohjei­den mukaan
  • käyt­tää annet­tu­ja apu­vä­li­nei­tä oikein
  • ker­toa havait­se­mis­taan turvallisuusriskeistä
  • pyy­tää pereh­dy­tys­tä epä­sel­vään tehtävään
  • olla teke­mät­tä teh­tä­vää, jon­ka tur­val­li­suut­ta hän ei pys­ty arvioimaan
  • pitää asiak­kaan ja omat hen­ki­lö­koh­tai­set rajat selkeinä.

Myös asiak­kaan koto­na teh­tä­vä työ on työ­tä. Työ­nan­ta­jal­la on vel­vol­li­suus huo­leh­tia työn tur­val­li­suu­des­ta, ja työn­te­ki­jäl­lä on vel­vol­li­suus nou­dat­taa ohjei­ta ja ilmoit­taa havait­se­mis­taan vaaroista.

Hoi­vaacos­sa työn­te­ki­jän ei tar­vit­se jää­dä yksin epä­sel­vän tai kuor­mit­ta­van tilan­teen kanssa.

Miten asia­kas ja avus­ta­ja yhdis­te­tään Hoivaacossa?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun onnis­tu­mi­seen vai­kut­taa se, miten hyvin asiak­kaan tar­ve ja avus­ta­jan mah­dol­li­suu­det sopi­vat yhteen.

Hoi­vaacon pro­ses­si ete­nee yleen­sä näin:

  1. Kes­kus­te­lem­me asiak­kaan kans­sa hänen arjes­taan ja toiveistaan.
  2. Sel­vi­täm­me työn sisäl­lön, sijain­nin ja työajat.
  3. Arvioim­me, mil­lai­nen avus­ta­ja voi­si sopia tehtävään.
  4. Käym­me teh­tä­vää läpi sopi­vien haki­joi­den kanssa.
  5. Asia­kas saa tava­ta avustajaehdokkaita.
  6. Molem­mat voi­vat arvioi­da yhteis­työn sopivuutta.
  7. Asia­kas saa vali­ta, kuka ehdok­kais­ta tun­tuu hänel­le sopivalta.
  8. Työ­suh­teen käy­tän­nöt ja pereh­dy­tys sovi­taan ennen työn aloittamista.

Emme halua sijoit­taa ensim­mäis­tä vapaa­ta työn­te­ki­jää asiak­kaan arkeen vain työ­vuo­ron täyttämiseksi.

Myös haki­jal­la on oikeus saa­da riit­tä­vät tie­dot teh­tä­väs­tä ja arvioi­da, sopii­ko työ hänel­le. Tutus­tu­mi­nen ei vel­voi­ta kum­paa­kaan osa­puol­ta aloit­ta­maan yhteistyötä.

Miten Hoi­vaaco pereh­dyt­tää ja tukee avustajaa?

Hoi­vaaco antaa avus­ta­jal­le työ­nan­ta­ja­na ylei­sen perehdytyksen.

Sii­hen voi kuu­lua esimerkiksi:

  • hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tarkoitus
  • asiak­kaan itsemääräämisoikeus
  • työ­suh­teen käytännöt
  • työ­ajan kirjaaminen
  • salas­sa­pi­to ja tietosuoja
  • työ­tur­val­li­suus
  • pois­sao­lois­ta ilmoittaminen
  • palaut­teen antaminen
  • ongel­ma­ti­lan­teis­sa toimiminen
  • yhtey­den­pi­to Hoivaacoon.

Asia­kas puo­les­taan tun­tee oman arken­sa par­hai­ten. Hän pereh­dyt­tää avus­ta­jan sii­hen, miten hän halu­aa avun käy­tän­nös­sä toteutuvan.

Työn­te­ki­jäl­tä ei odo­te­ta, että hän tie­täi­si kai­ken ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä. Hänel­tä odo­te­taan val­miut­ta kuun­nel­la, kysyä ja oppia.

Hoi­vaacos­sa haluam­me, että avus­ta­ja tie­tää, keneen hän voi olla yhtey­des­sä. Kaik­ki työn­te­ki­jöil­tä tule­vat palaut­teet ja huo­le­nai­heet käsi­tel­lään ilman tar­pee­ton­ta viivytystä.

Avus­ta­jan tuke­mi­nen on myös asiak­kaan pal­ve­lun laa­dun varmistamista.

Miten hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avus­ta­jak­si haetaan?

Kun haet Hoi­vaacol­le hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avus­ta­jak­si, ker­ro hake­muk­ses­sa­si mah­dol­li­sim­man käytännöllisesti:

  • mil­lä paik­ka­kun­nal­la asut
  • mil­lä alu­eel­la voit työskennellä
  • kuin­ka pal­jon työ­tä etsit
  • mil­loin olet käytettävissä
  • voit­ko työs­ken­nel­lä iltai­sin tai viikonloppuisin
  • onko sinul­la ajo­kort­ti tai auto
  • mil­lais­ta aikai­sem­paa koke­mus­ta sinul­la on
  • onko sinul­la kou­lu­tus­ta tai erityisosaamista
  • mik­si hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ kiinnostaa
  • mil­lai­ses­sa työs­sä viihdyt
  • mil­lai­siin teh­tä­viin et voi osallistua.

Hake­muk­sen ei tar­vit­se olla pit­kä tai hie­nos­ti muo­toil­tu. Rehel­li­nen ja sel­keä kuvaus omas­ta tilan­tees­ta­si aut­taa löy­tä­mään teh­tä­vän, joka voi­si sopia sinulle.

Älä myös­kään yri­tä näyt­tää hake­muk­ses­sa sel­lai­sel­ta, jon­ka kuvit­te­let kaik­kien asiak­kai­den halua­van. Asiak­kaat ovat eri­lai­sia, ja sik­si myös eri­lai­sil­le avus­ta­jil­le on tarvetta.

Tutus­tu ennen hake­mis­ta myös artik­ke­liim­me Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ Hoi­vaacos­sa.

Voit kysyä avoi­mis­ta teh­tä­vis­tä tai lähet­tää avoi­men hake­muk­sen Hoi­vaacon yhtey­den­ot­to­si­vun kaut­ta.

Tar­kis­tus­lis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­tä kiinnostuneelle

Ennen hake­mis­ta poh­di seu­raa­via kysymyksiä:

  • Pys­tyn­kö sitou­tu­maan sovit­tui­hin työvuoroihin?
  • Osaan­han ilmoit­taa muu­tok­sis­ta ajoissa?
  • Pys­tyn­kö kuun­te­le­maan asiak­kaan tapaa teh­dä asioita?
  • Kun­nioi­tan­ko elä­män­ta­po­ja, jot­ka poik­kea­vat omistani?
  • Pys­tyn­kö työs­ken­te­le­mään toi­sen ihmi­sen kodis­sa hienotunteisesti?
  • Ymmär­rän­kö salas­sa­pi­don merkityksen?
  • Uskal­lan­ko kysyä, jos en osaa tai ymmärrä?
  • Osaan­han pitää työ­ni ja yksi­tyi­se­lä­mä­ni rajat selkeinä?
  • Ker­ron­ko rehel­li­ses­ti osaa­mi­ses­ta­ni ja rajoistani?
  • Haluan­ko teh­dä työ­tä asiak­kaan omien valin­to­jen tukemiseksi?

Kaik­kiin työ­teh­tä­viin ei tar­vit­se sopia. Tär­kein­tä on löy­tää asiak­kaan tar­ve ja avus­ta­jan mah­dol­li­suu­det, jot­ka sopi­vat aidos­ti yhteen.

Usein kysy­tyt kysy­myk­set hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan tehtävistä

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tekee?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa vam­mais­ta hen­ki­löä päi­vit­täi­sis­sä toi­mis­sa, työs­sä, opis­ke­lus­sa, har­ras­tuk­sis­sa, vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ja yhteis­kun­nal­li­ses­sa osal­lis­tu­mi­ses­sa. Teh­tä­vät mää­räy­ty­vät asiak­kaan yksi­löl­li­sen tar­peen ja pal­ve­lu­pää­tök­sen perusteella.

Tar­vi­taan­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­hön koulutusta?

Työ­hön ei yleen­sä ole viral­lis­ta tut­kin­to­vaa­ti­mus­ta. Jois­sa­kin teh­tä­vis­sä voi­daan kui­ten­kin tar­vi­ta tiet­tyä kou­lu­tus­ta, koke­mus­ta tai erityisosaamista.

Voi­ko hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avus­ta­jak­si hakea ilman kokemusta?

Kyl­lä voi. Luo­tet­ta­vuus, moti­vaa­tio, kuun­te­le­mi­sen tai­to ja val­mius oppia voi­vat olla aikai­sem­paa koke­mus­ta tärkeämpiä.

Onko hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ hoitotyötä?

Ei läh­tö­koh­tai­ses­ti. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tus on tukea asiak­kaan omia valin­to­ja ja itse­näis­tä elä­mää. Työ­hön voi kui­ten­kin kuu­lua käy­tän­nön apua esi­mer­kik­si pesey­ty­mi­ses­sä, pukeu­tu­mi­ses­sa ja ruokailussa.

Sisäl­tyy­kö työ­hön siivousta?

Työ­hön voi kuu­lua asiak­kaan omiin päi­vit­täi­siin toi­min­toi­hin liit­ty­viä kodin teh­tä­viä. Avus­ta­ja ei kui­ten­kaan ole auto­maat­ti­ses­ti koko kodin tai mui­den per­heen­jä­sen­ten sii­voo­ja. Teh­tä­vis­tä sovi­taan etukäteen.

Voi­ko työ­hön kuu­lua lääkehoitoa?

Lää­ke­hoi­toon liit­ty­vät teh­tä­vät arvioi­daan erik­seen. Nii­tä ei saa teh­dä ilman asian­mu­kais­ta osaa­mis­ta, lupaa, pereh­dy­tys­tä ja työ­nan­ta­jan hyväk­sy­mää järjestelyä.

Kuka ker­too, miten teh­tä­vät tehdään?

Asia­kas ker­too, miten hän halu­aa avun toteu­tu­van omas­sa arjes­saan. Hoi­vaaco vas­taa työ­nan­ta­ja­na ylei­ses­tä pereh­dy­tyk­ses­tä, työ­suh­tees­ta ja tur­val­li­sen työn edellytyksistä.

Saa­ko asia­kas vali­ta avus­ta­jan­sa Hoivaacossa?

Kyl­lä. Asia­kas saa tava­ta sopi­via avus­ta­jaeh­dok­kai­ta ja vali­ta itse, kuka heis­tä tun­tuu hänel­le sopivalta.

Voi­ko avus­ta­ja kiel­täy­tyä tehtävästä?

Avus­ta­jan pitää teh­dä sovi­tut työ­teh­tä­vät. Hänel­lä on kui­ten­kin oikeus pyy­tää sel­vi­tys­tä tai pereh­dy­tys­tä teh­tä­vään, joka on epä­sel­vä, sovi­tun työn­ku­van ulko­puo­lel­la tai mah­dol­li­ses­ti vaarallinen.

Ovat­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työt osa-aikaisia?

Monet teh­tä­vät ovat osa-aikai­sia, mut­ta työ­ai­ko­jen mää­rä ja sijoit­tu­mi­nen vaih­te­le­vat asiak­kaan tar­peen mukaan.

Voi­ko avus­ta­jan työ­tä teh­dä opis­ke­lun tai muun työn ohessa?

Usein voi. Haki­jan pitää kui­ten­kin pys­tyä sitou­tu­maan sovit­tui­hin työ­vuo­roi­hin ja arvioi­da rea­lis­ti­ses­ti oma käytettävyytensä.

Saa­ko hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja tukea Hoivaacolta?

Kyl­lä. Hoi­vaaco antaa ylei­sen pereh­dy­tyk­sen ja tukee työn­te­ki­jää työ­suh­teen aika­na. Avus­ta­jan pitää tie­tää, keneen hän voi olla yhtey­des­sä epä­sel­vis­sä tai kuor­mit­ta­vis­sa tilanteissa.

Yhteen­ve­to: hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ mah­dol­lis­taa toi­sen ihmi­sen oman elämän

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­sä teh­dään usein hyvin taval­li­sia asioita.

Avus­ta­ja voi aut­taa asia­kas­ta nouse­maan aamul­la, läh­te­mään opis­ke­luun, käy­mään kau­pas­sa, tapaa­maan ystä­vää tai osal­lis­tu­maan harrastukseen.

Näi­den taval­lis­ten asioi­den mer­ki­tys voi olla suuri.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan teh­tä­vä­nä ei ole joh­taa asiak­kaan elä­mää. Teh­tä­vä­nä on aut­taa pois­ta­maan nii­tä käy­tän­nön estei­tä, jot­ka toi­min­ta­ra­joi­te aset­taa asiak­kaan omil­le valinnoille.

Työs­sä tarvitaan:

  • luo­tet­ta­vuut­ta
  • täs­mäl­li­syyt­tä
  • kuun­te­le­mi­sen taitoa
  • vas­tuul­li­suut­ta
  • hie­no­tun­tei­suut­ta
  • kykyä kun­nioit­taa asiak­kaan itsemääräämisoikeutta
  • val­miut­ta kysyä ja oppia
  • kykyä pitää amma­til­li­set rajat selkeinä.

Hoi­vaacos­sa asia­kas saa vai­kut­taa avus­ta­jan­sa valin­taan. Myös työn­te­ki­jäl­le anne­taan mah­dol­li­suus tutus­tua teh­tä­vään ennen yhteis­työn aloittamista.

Emme halua käsi­tel­lä asia­kas­ta pal­ve­lu­pro­ses­si­na emme­kä avus­ta­jaa työ­vuo­ro­lis­tan nimenä.

Haluam­me löy­tää kak­si ihmis­tä, joi­den yhteis­työl­lä on hyvät edel­ly­tyk­set toi­mia, ja kul­kea molem­pien rin­nal­la myös työn alettua.

Kun hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ kiin­nos­taa sinua, tutus­tu avoi­miin teh­tä­viim­me tai lähe­tä avoin hake­mus. Ker­ro meil­le rehel­li­ses­ti, kuka olet, mil­lais­ta työ­tä etsit ja mis­sä voi­sit olla hyvä avustaja.

Lue lisää työs­ken­te­lys­tä Hoivaacossa

Kir­joit­ta­ja

Niko Sii­ka­luo­ma, OTM, VT, Hoivaaco

Niko Sii­ka­luo­ma toi­mii Hoi­vaacos­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lu­jen, työn­te­ki­jöi­den tuke­mi­sen, rek­ry­toin­nin ja yri­tyk­sen kehit­tä­mi­sen paris­sa. Hän tar­kas­te­lee hen­ki­lö­koh­tais­ta apua asiak­kaan itse­mää­rää­mi­soi­keu­den, työn­te­ki­jän oikeuk­sien, tur­val­li­sen työn ja hen­ki­lö­koh­tai­sen koh­taa­mi­sen näkökulmista.

Hoi­vaaco on suo­ma­lai­nen, kol­mes­sa pol­ves­sa toi­mi­va per­hey­ri­tys. Sen toi­min­nan perus­ta­na ovat ihmi­sar­vo, yksi­löl­li­syys, luot­ta­mus, tur­val­li­suus ja aito kohtaaminen.

Artik­ke­li jul­kais­tu: 17.9.2025
Artik­ke­li päi­vi­tet­ty: 6.8.2026

Artik­ke­li antaa yleis­tä tie­toa hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työs­tä. Teh­tä­vien sisäl­tö, työ­ajat, osaa­mis­vaa­ti­muk­set ja työ­suh­teen ehdot mää­räy­ty­vät aina kysei­sen asia­kas­suh­teen, työ­so­pi­muk­sen, sovel­let­ta­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja työ­nan­ta­jan ohjei­den perusteella.

Viral­li­set lähteet

Lisää artikkeleita

Ei enempää artikkeleita.