Työ­nan­ta­ja­mal­li vai pal­ve­luse­te­li hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa – mitä eroa niil­lä on?

Työ­nan­ta­ja­mal­li vai pal­ve­luse­te­li? Hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa avus­sa vaih­toeh­to­jen kes­kei­sin ero liit­tyy sii­hen, kuka toi­mii hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­nan­ta­ja­na ja vas­taa työ­nan­ta­jal­le kuu­lu­vis­ta vel­vol­li­suuk­sis­ta. Työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun käyt­tä­jä tai hänen lail­li­nen edus­ta­jan­sa toi­mii avus­ta­jan työ­nan­ta­ja­na. Pal­ve­luse­te­lis­sä asia­kas valit­see hyvin­voin­tia­lu­een hyväk­sy­män pal­ve­lun­tuot­ta­jan, joka vas­taa pal­ve­lun käy­tän­nön toteut­ta­mi­ses­ta ja omien työn­te­ki­jöi­den­sä työnantajavelvollisuuksista.

Kum­pi­kaan vaih­toeh­to ei ole auto­maat­ti­ses­ti tois­ta parem­pi. Sopi­va hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­pa riip­puu asiak­kaan omis­ta toi­veis­ta, elä­män­ti­lan­tees­ta, avun tar­pees­ta ja sii­tä, kuin­ka pal­jon työ­nan­ta­ja­vas­tuu­ta hän halu­aa tai pys­tyy kantamaan.

Tii­vis­tet­ty­nä: Työ­nan­ta­ja­mal­li antaa asiak­kaal­le laa­jan työn­joh­to-oikeu­den, mut­ta tuo muka­naan työ­nan­ta­jan vas­tuut. Pal­ve­luse­te­li vähen­tää asiak­kaan hal­lin­nol­lis­ta vas­tuu­ta, sil­lä pal­ve­lun­tuot­ta­ja huo­leh­tii avus­ta­jan työ­suh­tee­seen liit­ty­vis­tä vel­vol­li­suuk­sis­ta. Molem­mis­sa mal­leis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tulee raken­tua asiak­kaan oman tah­don, tar­pei­den ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­den ympärille.

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu tarkoittaa?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tuk­se­na on tukea vam­mai­sen hen­ki­lön itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta, itse­näis­tä elä­mää ja yhden­ver­tais­ta osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­taan. Hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja aut­taa sel­lai­sis­sa asiois­sa ja teh­tä­vis­sä, jot­ka hen­ki­lö teki­si itse ilman toimintarajoitettaan.

Hen­ki­lö­koh­tais­ta apua voi­daan myön­tää esimerkiksi:

• päi­vit­täi­siin toimiin
• työ­hön ja opiskeluun
• har­ras­tuk­siin ja vapaa-aikaan
• vuo­ro­vai­ku­tuk­seen
• yhteis­kun­nal­li­seen osallistumiseen.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu ei tar­koi­ta sitä, että joku toi­nen päät­tää asiak­kaan puo­les­ta, mil­lais­ta hänen arken­sa pitäi­si olla. Läh­tö­koh­ta­na on asiak­kaan oma tah­to: mitä hän halu­aa teh­dä, mis­sä hän tar­vit­see apua ja miten avus­ta­mi­sen pitäi­si käy­tän­nös­sä toteutua.

Voi­mas­sa ole­van vam­mais­pal­ve­lu­lain mukaan hen­ki­lö­koh­tai­sen avun saa­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että hen­ki­lö pys­tyy itse­näi­ses­ti tai tuet­tu­na muo­dos­ta­maan ja ilmai­se­maan tah­ton­sa avun sisäl­lös­tä. Tah­don ilmai­se­mi­nen ei edel­ly­tä puhet­ta, vaan sii­nä voi­daan käyt­tää hen­ki­löl­le sopi­via kom­mu­ni­koin­ti­kei­no­ja, kuvia, viit­to­mia, apu­vä­li­nei­tä tai toi­sen hen­ki­lön anta­maa tukea. Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu vam­mais­pal­ve­luis­sa — THL

Lisää tie­toa myös mei­dän artik­ke­lis­ta Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­po­ja on?

Työ­nan­ta­ja­mal­li ja pal­ve­luse­te­li eivät ole hen­ki­lö­koh­tai­sen avun ainoat toteut­ta­mis­ta­vat. Hyvin­voin­tia­lu­eel­la on olta­va käy­tös­sään vähin­tään kol­me tapaa toteut­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta apua.

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukaan hyvin­voin­tia­lu­een tulee toteut­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta apua:

1. työ­nan­ta­ja­mal­lil­la
2. pal­ve­luse­te­lil­lä
3. oma­tuo­tan­to­na, yhteis­toi­min­nas­sa mui­den hyvin­voin­tia­luei­den kans­sa tai ostopalveluna

Muu tapa voi olla hyvin­voin­tia­lu­een oma tuo­tan­to, yhteis­toi­min­ta toi­sen hyvin­voin­tia­lu­een kans­sa tai yksi­tyi­sel­tä pal­ve­lun­tuot­ta­jal­ta han­kit­tu ostopalvelu.

Pal­ve­luse­te­lin tar­koi­tuk­se­na on lisä­tä asiak­kaan valin­nan mah­dol­li­suuk­sia ja paran­taa pal­ve­lu­jen saa­ta­vuut­ta. Pal­ve­luse­te­li­jär­jes­tel­mäs­sä sopi­muk­sen osa­puo­li­na ovat toi­mit­ta­ja­re­kis­te­ris­sä ole­va pal­ve­lun­tuot­ta­ja ja asia­kas. Vam­mais­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen ja han­kin­ta — THL

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sen avun työ­nan­ta­ja­mal­li tarkoittaa?

Työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun käyt­tä­jä palk­kaa hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­suh­tee­seen ja toi­mii tämän työnantajana. 

Hyvin­voin­tia­lue kor­vaa työ­nan­ta­ja­mal­lis­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia. Kor­vat­ta­via kus­tan­nuk­sia ovat vam­mais­pal­ve­lu­lain mukaan koh­tuul­li­nen avus­ta­jan palk­ka, laki­sää­tei­set työ­nan­ta­ja­mak­sut ja kor­vauk­set sekä muut vält­tä­mät­tö­mät ja koh­tuul­li­set työ­nan­ta­ja­na toi­mi­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kulut. Myös palk­ka­hal­lin­non vält­tä­mät­tö­mät kus­tan­nuk­set kuu­lu­vat kor­vat­ta­viin kustannuksiin.

Avus­ta­jan pal­kan, työ­nan­ta­ja­kus­tan­nus­ten ja kor­vaa­mis­ta­van perus­teet tulee kir­ja­ta asiak­kaan asia­kas­suun­ni­tel­maan ja hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­vaan pää­tök­seen. Toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li — THL

Mit­kä ovat työ­nan­ta­ja­mal­lin edellytykset?

Työ­nan­ta­ja­mal­lin käyt­tä­mi­nen edel­lyt­tää kah­ta kes­keis­tä asiaa:

• hen­ki­lön pitää kye­tä vas­taa­maan työ­nan­ta­jan velvollisuuksista
• hänen pitää antaa nimen­omai­nen suos­tu­muk­sen­sa työ­nan­ta­ja­na toimimiseen.

Suos­tu­mus kir­ja­taan asia­kas­suun­ni­tel­maan. Työ­nan­ta­ja­mal­liin ei siis pidä jou­tua vas­toin omaa tahtoaan.

Ennen suos­tu­muk­sen anta­mis­ta hyvin­voin­tia­lu­een on annet­ta­va riit­tä­vä ja ymmär­ret­tä­vä sel­vi­tys työ­nan­ta­jan vas­tuis­ta ja vel­vol­li­suuk­sis­ta. Hyvin­voin­tia­lu­een on samal­la arvioi­ta­va, pys­tyy­kö hen­ki­lö vas­taa­maan työ­nan­ta­ja­na toi­mi­mi­ses­ta. Työ­nan­ta­ja­na toi­mi­van hen­ki­lön on lisäk­si olta­va oikeus­toi­mi­kel­poi­nen. Toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li — THL

Mitä työ­nan­ta­ja­na toi­mi­mi­nen käy­tän­nös­sä tarkoittaa?

Työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa asia­kas ei vas­taa ainoas­taan sii­tä, mitä avus­ta­ja tekee hänen kans­saan. Hänel­le kuu­lu­vat myös taval­li­set työ­nan­ta­jan vas­tuut. Toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li — THL

Työ­nan­ta­jan teh­tä­viin voi­vat kuu­lua esimerkiksi:

• hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan rekrytointi
• työ­so­pi­muk­sen tekeminen
• työ­vuo­ro­jen suunnittelu
• työn sisäl­lös­tä ja toteut­ta­mi­ses­ta sopiminen
• työ­ajan seuranta
• pal­kan­mak­suun liit­ty­vien tie­to­jen ilmoittaminen
• vuo­si­lo­mis­ta ja pois­sao­lois­ta huolehtiminen
• työ­ter­veys­huol­lon järjestäminen
• työ­tur­val­li­suu­des­ta huolehtiminen
• vakuu­tus­ten ja työ­nan­ta­ja­mak­su­jen järjestäminen
• mah­dol­lis­ten ris­ti­rii­ta­ti­lan­tei­den käsitteleminen
• työ­suh­teen päät­tä­mi­seen liit­ty­vien sään­tö­jen noudattamine

Mit­kä ovat työ­nan­ta­ja­mal­lin vahvuudet?

Työ­nan­ta­ja­mal­li voi sopia hen­ki­löl­le, joka halu­aa toi­mia itse avus­ta­jan­sa työ­nan­ta­ja­na ja käyt­tää suo­raan työ­nan­ta­jan työn­joh­to-oikeut­ta. Mal­li voi tar­jo­ta laa­jat mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa avus­ta­jan rek­ry­toin­tiin, työ­vuo­roi­hin ja työn käy­tän­nön toteuttamiseen.

Työ­nan­ta­ja­mal­lin vah­vuuk­sia voi­vat olla:

• mah­dol­li­suus rek­ry­toi­da avus­ta­ja itse
• suo­ra työnjohto-oikeus
• mah­dol­li­suus sopia työ­vuo­rois­ta suo­raan avus­ta­jan kanssa
• laa­ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suus avus­ta­jan työn käy­tän­nön sisältöön
• mah­dol­li­suus raken­taa pit­kä ja jat­ku­va työ­suh­de tutun avus­ta­jan kanssa.

Työn­joh­to-oikeut­ta käy­te­tään aina työ­lain­sää­dän­nön, työ­eh­to­jen, työ­so­pi­muk­sen ja työn­te­ki­jän oikeuk­sien rajois­sa. Toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li — THL

Mitä työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa kan­nat­taa harkita?

Työ­nan­ta­ja­mal­li voi tuo­da pal­jon vai­ku­tus­val­taa, mut­ta se edel­lyt­tää myös aikaa, osaa­mis­ta ja voimavaroja.

Ennen työ­nan­ta­ja­mal­lin valin­taa on hyvä pohtia:

• haluan­ko toi­mia työnantajana?
• pys­tyn­kö huo­leh­ti­maan työ­vuo­rois­ta ja työn­te­ki­jän poissaoloista?
• miten toi­min, jos avus­ta­ja sairastuu?
• osaan­ko tai saan­ko riit­tä­väs­ti tukea työsuhdeasioihin?
• onko minul­la voi­ma­va­ro­ja rekrytointiin?
• miten toi­min mah­dol­li­ses­sa ristiriitatilanteessa?
• kuka aut­taa minua, jos työ­nan­ta­ja­vel­vol­li­suu­det tun­tu­vat epäselviltä?

Hyvin­voin­tia­lu­eel­la on vel­vol­li­suus antaa työ­nan­ta­ja­mal­lia käyt­tä­väl­le hen­ki­löl­le yksi­löl­lis­tä neu­von­taa ja tukea käy­tän­nön kysy­myk­sis­sä. Tuen saa­ta­vuus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että vas­tuu työ­suh­tees­ta siir­tyi­si koko­naan pois työ­nan­ta­jal­ta. Toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li — THL

Mitä hen­ki­lö­koh­tai­nen apu pal­ve­luse­te­lil­lä tarkoittaa?

Pal­ve­luse­te­li­mal­lis­sa hyvin­voin­tia­lue myön­tää asiak­kaal­le pal­ve­luse­te­lin hen­ki­lö­koh­tai­sen avun hank­ki­mis­ta var­ten. Asia­kas valit­see pal­ve­lun­tuot­ta­jan hyvin­voin­tia­lu­een hyväk­sy­mien pal­ve­lun­tuot­ta­jien joukosta.

Pal­ve­luse­te­li ei ole asiak­kaal­le mak­set­ta­vaa rahaa. Se on hyvin­voin­tia­lu­een anta­ma sitou­mus kor­va­ta hyväk­sy­tyl­le pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le asiak­kaan pää­tök­sen mukai­sen pal­ve­lun kustannuksia.

Pal­ve­luse­te­lis­sä asia­kas ei toi­mi hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­nan­ta­ja­na. Pal­ve­lun­tuot­ta­ja vas­taa pal­ve­lun jär­jes­tä­mi­ses­tä ja omien työn­te­ki­jöi­den­sä työ­nan­ta­ja­vel­vol­li­suuk­sis­ta. Pal­ve­lun­tuot­ta­ja huo­leh­tii esi­mer­kik­si avus­ta­jien työ­so­pi­muk­sis­ta, pal­kois­ta, vakuu­tuk­sis­ta, työ­ter­veys­huol­los­ta, työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tyk­ses­tä ja muis­ta työ­nan­ta­jal­le kuu­lu­vis­ta velvollisuuksista.

Hyvin­voin­tia­lu­een on mää­ri­tel­tä­vä pal­ve­luse­te­lin arvo niin, että asiak­kaan on mah­dol­lis­ta hank­kia hänel­le myön­net­ty hen­ki­lö­koh­tai­nen apu. Asiak­kaal­la on myös oikeus kiel­täy­tyä hänel­le tar­jo­tus­ta pal­ve­luse­te­lis­tä. Täl­löin hyvin­voin­tia­lu­een on jär­jes­tet­tä­vä pal­ve­lu muul­la sovel­tu­val­la taval­la. Toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li — THL

Säi­lyy­kö asiak­kaan itse­mää­rää­mi­soi­keus palvelusetelissä?

Kyl­lä. Pal­ve­luse­te­li ei tar­koi­ta sitä, että pal­ve­lun­tuot­ta­ja päät­täi­si asiak­kaan arjesta.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun läh­tö­koh­ta­na on myös pal­ve­luse­te­li­mal­lis­sa asiak­kaan oma tah­to. Asia­kas ker­too, mis­sä asiois­sa hän tar­vit­see apua, miten hän halu­aa toi­mia ja mil­lai­nen avus­ta­mi­nen tukee hänen omaa elämäänsä.

Pal­ve­lun­tuot­ta­jan työn­joh­to-oikeus työ­nan­ta­ja­na ja asiak­kaan oikeus ohja­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen avun sisäl­töä ovat eri asioi­ta. Pal­ve­lun­tuot­ta­ja vas­taa työn­te­ki­jän työ­suh­tees­ta, työ­eh­dois­ta ja tur­val­li­ses­ta työs­ken­te­lys­tä. Asia­kas puo­les­taan mää­rit­te­lee hen­ki­lö­koh­tai­sen avun sisäl­lön oman pää­tök­sen­sä, pal­ve­luso­pi­muk­sen­sa ja yksi­löl­li­sen avun­tar­peen­sa mukaisesti.

Pal­ve­lun käy­tän­nön toteu­tuk­ses­ta, aika­tau­luis­ta, teh­tä­vis­tä, yhtey­den­pi­dos­ta ja sijais­jär­jes­te­lyis­tä on tär­ke­ää sopia sel­keäs­ti pal­ve­lun­tuot­ta­jan kanssa.

Mak­saa­ko hen­ki­lö­koh­tai­nen apu pal­ve­luse­te­lil­lä asiakkaalle?

Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on asiak­kaal­le mak­su­ton­ta. Kun mak­su­ton pal­ve­lu jär­jes­te­tään pal­ve­luse­te­lil­lä, asiak­kaal­ta ei saa periä pal­ve­lus­ta asia­kas­mak­sua tai omavastuuosuutta.

Pal­ve­luse­te­lin arvon pitää olla riit­tä­vä myön­ne­tyn pal­ve­lun hank­ki­mi­seen. Tämä kan­nat­taa erot­taa taval­li­sis­ta pal­ve­luse­te­leis­tä, joi­hin voi jois­sa­kin muis­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa liit­tyä oma­vas­tuu. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­luse­te­lis­sä asiak­kaal­le myön­ne­tyn hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lun tulee toteu­tua ilman asiak­kaal­ta perit­tä­vää oma­vas­tuu­ta. Asia­kas­mak­sut vam­mais­pal­ve­luis­sa — THL

Asia­kas vas­taa kui­ten­kin taval­li­sis­ta omis­ta elin­kus­tan­nuk­sis­taan. Jos asia­kas esi­mer­kik­si käy avus­ta­jan kans­sa elo­ku­vis­sa tai mat­kus­taa bus­sil­la, hän mak­saa oman lip­pun­sa kuten muut­kin. Avus­ta­jan vält­tä­mät­tö­mien kulu­jen kor­vaa­mi­ses­ta tulee sopia pää­tök­sen, pal­ve­luso­pi­muk­sen ja hyvin­voin­tia­lu­een ohjei­den mukaisesti.

Mit­kä ovat pal­ve­luse­te­lin vahvuudet?

Pal­ve­luse­te­li voi sopia hen­ki­löl­le, joka halu­aa vai­kut­taa pal­ve­lun­tuot­ta­jan ja avus­ta­jan valin­taan, mut­ta ei halua itse vas­ta­ta työ­nan­ta­jan laki­sää­tei­sis­tä velvollisuuksista.

Pal­ve­luse­te­lin vah­vuuk­sia voi­vat olla:

• asia­kas saa vali­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jan hyväk­syt­ty­jen tuot­ta­jien joukosta
• pal­ve­lun­tuot­ta­ja vas­taa työnantajavelvollisuuksista
• asiak­kaan ei tar­vit­se hoi­taa avus­ta­jan pal­kan­mak­sua tai vakuutuksia
• pal­ve­lun­tuot­ta­ja vas­taa työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­ses­tä ja työsuhdeasioista
• pal­ve­lun­tuot­ta­ja voi aut­taa sopi­van avus­ta­jan löytämisessä
• asiak­kaal­la on yksi taho, johon hän voi olla yhtey­des­sä pal­ve­lua kos­ke­vis­sa kysymyksissä
• sijais­jär­jes­te­lyt voi­daan raken­taa osak­si pal­ve­lua ja palvelusopimusta.

Pal­ve­luse­te­lil­lä han­kit­ta­vis­sa yksi­tyi­sis­sä sosi­aa­li­pal­ve­luis­sa asiak­kaal­la on myös sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaan oikeuk­sien lisäk­si kulut­ta­jan­suo­jaan perus­tu­via oikeuk­sia. Pal­ve­luse­te­li — Sosi­aa­li- ja terveysministeriö

Mitä pal­ve­luse­te­lis­sä kan­nat­taa harkita?

Pal­ve­luse­te­lis­sä asia­kas ei voi vali­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jaa täy­sin vapaas­ti kai­kis­ta alu­eel­la toi­mi­vis­ta yri­tyk­sis­tä. Pal­ve­lun­tuot­ta­jan pitää olla kysei­sen hyvin­voin­tia­lu­een hyväksymä.

Ennen pal­ve­lun­tuot­ta­jan valin­taa kan­nat­taa selvittää:

• toi­mii­ko pal­ve­lun­tuot­ta­ja omal­la paikkakunnallani?
• pys­tyy­kö pal­ve­lun­tuot­ta­ja jär­jes­tä­mään apua pää­tök­se­ni mukai­si­na aikoina?
• miten osal­lis­tun avus­ta­jan valintaan?
• voin­ko tava­ta avus­ta­jaeh­dok­kaan ennen pal­ve­lun alkamista?
• miten sijai­nen järjestetään?
• keneen olen yhtey­des­sä, jos pal­ve­lus­sa ilme­nee ongelmia?
• miten palaut­tee­ni käsitellään?
• mitä tapah­tuu, jos avus­ta­ja ei tun­nu minul­le sopivalta?
• miten pal­ve­lun laa­tua seurataan?

Hyvin­voin­tia­lue pitää luet­te­loa hyväk­sy­mis­tään pal­ve­lun­tuot­ta­jis­ta. Pal­ve­lun­tuot­ta­jien ja nii­den tar­joa­mien pal­ve­lu­jen tie­to­jen tulee olla asiak­kai­den saa­ta­vil­la. Pal­ve­luse­te­li — Sosi­aa­li- ja terveysministeriö

Työ­nan­ta­ja­mal­li vai pal­ve­luse­te­li – vertailu

Kysy­mys	Työ­nan­ta­ja­mal­li	Pal­ve­luse­te­li

Kuka toi­mii avus­ta­jan työnantajana?

Asia­kas, huol­ta­ja tai edunvalvoja

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja

Kuka tekee avus­ta­jan työsopimuksen?

Työ­nan­ta­ja­na toi­mi­va henkilö

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja

Kuka vas­taa pal­kas­ta ja työnantajamaksuista?

Työ­nan­ta­ja­na toi­mi­va hen­ki­lö, vaik­ka palk­ka­hal­lin­toa voi­daan hoi­taa hänen puolestaan

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja

Kuka vas­taa työ­ter­veys­huol­los­ta ja vakuutuksista?

Työ­nan­ta­ja­na toi­mi­va henkilö

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja

Kuka rek­ry­toi avustajan?

Taval­li­ses­ti asia­kas työnantajana

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja, asiak­kaan tar­peet ja toi­veet huomioiden

Voi­ko asia­kas vai­kut­taa avus­ta­jan valintaan?

Kyl­lä, asia­kas tekee rekrytointipäätöksen

Kyl­lä, Hoi­vaacol­la asi­kas valit­see avustajan

Kuka suun­nit­te­lee työvuorot?

Asia­kas työnantajana

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja yhdes­sä asiak­kaan ja avus­ta­jan kanssa

Kuka vas­taa sijaisjärjestelyistä?

Jär­jes­te­ly mää­räy­tyy pää­tök­sen ja asia­kas­suun­ni­tel­man mukaan; asia­kas vas­taa usein käy­tän­nön työnantajatoimista

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja

Kuin­ka pal­jon hal­lin­nol­lis­ta vas­tuu­ta asiak­kaal­la on?

Pal­jon, vas­taa lähes kaikesta

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja vastaa

Voi­ko mal­lis­ta kieltäytyä?

Työ­nan­ta­ja­mal­li edel­lyt­tää nimen­omais­ta suostumusta

Kyl­lä, asia­kas voi kiel­täy­tyä palvelusetelistä

Mak­saa­ko pal­ve­lu asiakkaalle?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on maksutonta

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on mak­su­ton­ta, eikä pal­ve­luse­te­lis­tä saa tul­la omavastuuta

Kuka päät­tää, käy­te­tään­kö työ­nan­ta­ja­mal­lia vai palveluseteliä?

Hyvin­voin­tia­lue tekee hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­paa kos­ke­van pää­tök­sen. Pää­tös­tä ei kui­ten­kaan saa teh­dä vain hal­lin­non, kus­tan­nus­ten tai val­miik­si mää­rä­tyn toi­min­ta­mal­lin näkö­kul­mas­ta. Asiak­kaan valin­nan­va­paus ja itse­mää­rää­mi­soi­keus ovat joh­ta­via periaatteita. 

Toteut­ta­mis­ta­van valin­nas­sa on otet­ta­va huomioon:

• asiak­kaan oma mielipide
• asiak­kaan elämäntilanne
• asia­kas­suun­ni­tel­maan kir­jat­tu avun tarve
• asiak­kaan kyky ohja­ta avustamista
• työ­nan­ta­ja­mal­lin laki­sää­tei­set edellytykset
• pal­ve­lun jatkuvuus
• tar­vit­ta­vat sijaisjärjestelyt
• asiak­kaan itse­mää­rää­mi­soi­keus ja mah­dol­li­suus elää oman­nä­köis­tä elämää.

Vali­tun toteut­ta­mis­ta­van pitää tukea hen­ki­lön itse­näis­tä elä­mää ja yhden­ver­tais­ta osal­lis­tu­mis­ta. THL:n ohjeen mukaan pal­ve­lun kus­tan­nuk­set eivät saa olla yksin rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa toteut­ta­mis­ta­paa valittaessa.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu jär­jes­te­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti asia­kas­suun­ni­tel­maan kir­ja­tul­la taval­la. Jos hyvin­voin­tia­lue päät­tää poi­ke­ta asia­kas­suun­ni­tel­maan kir­ja­tus­ta toteut­ta­mis­ta­vas­ta, poik­kea­mi­nen pitää perustella.

Kum­pi sopii minul­le: työ­nan­ta­ja­mal­li vai palveluseteli?

Yhtä kai­kil­le sopi­vaa vas­taus­ta ei ole. Valin­taa voi lähes­tyä oman arjen kautta.

Työ­nan­ta­ja­mal­li voi sopia sinul­le, jos:

• haluat itse rek­ry­toi­da avustajasi
• haluat toi­mia avus­ta­jan työnantajana
• haluat käyt­tää suo­raan työ­nan­ta­jan työnjohto-oikeutta
• pys­tyt huo­leh­ti­maan työ­suh­teen vas­tuis­ta itse­näi­ses­ti tai riit­tä­vän tuen avulla
• sinul­la on aikaa ja voi­ma­va­ro­ja työ­vuo­ro­jen, pois­sao­lo­jen ja työ­suh­de­asioi­den hoitamiseen.

Pal­ve­luse­te­li voi sopia sinul­le, jos:

• haluat vali­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jan, mut­ta et toi­mia työnantajana
• haluat pal­ve­lun­tuot­ta­jan huo­leh­ti­van avus­ta­jan työsuhdeasioista
• tar­vit­set tukea sopi­van avus­ta­jan löytämiseen
• haluat kes­kit­tää yhtey­den­pi­don ja käy­tän­nön jär­jes­te­lyt palveluntuottajalle
• työ­nan­ta­jan hal­lin­nol­li­set vel­vol­li­suu­det eivät sovi omaan elämäntilanteeseesi.

Poh­di ennen valin­taa eri­tyi­ses­ti sitä, kum­pi vaih­toeh­to tukee omaa itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta­si ilman, että pal­ve­lun jär­jes­tä­mi­nen muo­dos­tuu sinul­le koh­tuut­to­mak­si taa­kak­si. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa oman elä­män elä­mis­tä, ei lisä­tä tar­peet­to­mas­ti hal­lin­nol­lis­ta kuormitusta.

Miten hen­ki­lö­koh­tai­nen apu pal­ve­luse­te­lil­lä alkaa Hoivaacossa?

Kun hyvin­voin­tia­lue on teh­nyt hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­van pää­tök­sen ja myön­tä­nyt pal­ve­luse­te­lin, asia­kas voi vali­ta alu­een­sa hyväk­syt­ty­jen pal­ve­lun­tuot­ta­jien jou­kos­ta itsel­leen sopi­van palveluntuottajan.

Hoi­vaacon pal­ve­lu­pol­ku ete­nee pää­piir­teis­sään näin:

1. Saat hyvin­voin­tia­lu­eel­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­van päätöksen.
2. Hyvin­voin­tia­lue myön­tää palvelusetelin.
3. Valit­set hyväk­sy­tyis­tä pal­ve­lun­tuot­ta­jis­ta itsel­le­si sopi­van toimijan.
4. Otat yhteyt­tä Hoivaacoon.
5. Kes­kus­te­lem­me kans­sa­si arjes­ta­si, tar­peis­ta­si ja toiveistasi.
6. Laa­dim­me pal­ve­luso­pi­muk­sen ja etsim­me sinul­le sopi­vaa avustajaa.
7. Pal­ve­lu alkaa, ja sen toi­mi­vuut­ta seurataan.

Meil­lä Hoi­vaacos­sa avus­ta­jaeh­dok­kaat käy­vät tutus­tu­mis­käyn­nil­lä asiak­kaan luo­na ja asia­kas saa ker­toa, kuka avus­ta­jaeh­dok­kais­ta tun­tuu hänel­le sopi­vim­mal­ta. Näin avus­ta­jan valin­ta ei perus­tu vain työ­ha­ke­muk­seen, vaan myös hen­ki­lö­koh­tai­seen koh­taa­mi­seen. Asia­kas valit­see itse avustajansa.

Voit lukea lisää Hoi­vaacon hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­luis­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­lu­po­lus­ta.

Usein kysy­tyt kysy­myk­set työ­nan­ta­ja­mal­lis­ta ja palvelusetelistä

Mikä on tär­kein ero työ­nan­ta­ja­mal­lin ja pal­ve­luse­te­lin välillä?

Tär­kein ero on se, kuka toi­mii hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­nan­ta­ja­na. Työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa asia­kas, huol­ta­ja tai edun­val­vo­ja toi­mii työ­nan­ta­ja­na. Pal­ve­luse­te­lis­sä pal­ve­lun­tuot­ta­ja vas­taa omien työn­te­ki­jöi­den­sä työ­suh­teis­ta ja työnantajavelvollisuuksista.

Saan­ko itse vali­ta työ­nan­ta­ja­mal­lin tai palvelusetelin?

Asiak­kaan mie­li­pi­de ja elä­män­ti­lan­ne on otet­ta­va huo­mioon, mut­ta hyvin­voin­tia­lue tekee toteut­ta­mis­ta­paa kos­ke­van pää­tök­sen. Työ­nan­ta­ja­mal­li edel­lyt­tää asiak­kaan nimen­omais­ta suos­tu­mus­ta. Pal­ve­luse­te­lis­tä voi kiel­täy­tyä, jol­loin pal­ve­lu on jär­jes­tet­tä­vä muul­la sopi­val­la tavalla.

Voi­ko hyvin­voin­tia­lue mää­rä­tä minut työnantajaksi?

Ei ilman suos­tu­mus­ta­si. Työ­nan­ta­ja­mal­lin pitää perus­tua hen­ki­lön omaan tah­toon, ja suos­tu­mus kir­ja­taan asia­kas­suun­ni­tel­maan. Lisäk­si hyvin­voin­tia­lu­een pitää arvioi­da, pys­tyy­kö hen­ki­lö vas­taa­maan työ­nan­ta­jan velvollisuuksista.

Voin­ko kiel­täy­tyä palvelusetelistä?

Kyl­lä. Asiak­kaal­la on oikeus kiel­täy­tyä pal­ve­luse­te­lis­tä. Täl­löin hyvin­voin­tia­lu­een on ohjat­ta­va asia­kas muul­la tavoin jär­jes­tet­tä­vän pal­ve­lun piiriin.

Kuka palk­kaa hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan palvelusetelissä?

Pal­ve­lun­tuot­ta­ja vas­taa pal­ve­lun toteut­ta­mi­ses­ta ja palk­kaa omat työn­te­ki­jän­sä. Asia­kas ei täl­löin tee avus­ta­jan kans­sa työ­so­pi­mus­ta eikä vas­taa pal­kan­mak­sus­ta, vakuu­tuk­sis­ta tai muis­ta työnantajavelvollisuuksista.

Voin­ko vai­kut­taa avus­ta­jan valin­taan palvelusetelissä?

Kyl­lä, asiak­kaan tar­peet ja toi­veet pitää ottaa huo­mioon hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteu­tuk­ses­sa. Käy­tän­nöt vaih­te­le­vat pal­ve­lun­tuot­ta­jit­tain, joten asia kan­nat­taa sel­vit­tää ennen pal­ve­luso­pi­muk­sen teke­mis­tä. Hoi­vaacon pal­ve­lu­po­lus­sa asia­kas saa tava­ta avus­ta­jaeh­dok­kai­ta ja ker­toa, kuka heis­tä tun­tuu sopivalta.

Onko työ­nan­ta­ja­mal­li asiak­kaal­le maksullinen?

Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu on asiak­kaal­le mak­su­ton­ta. Hyvin­voin­tia­lue kor­vaa työ­nan­ta­ja­mal­lis­sa koh­tuul­li­sen avus­ta­jan pal­kan, laki­sää­tei­set työ­nan­ta­ja­mak­sut sekä muut vält­tä­mät­tö­mät ja koh­tuul­li­set työ­nan­ta­ja­kus­tan­nuk­set pää­tök­sen mukaisesti.

Tulee­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pal­ve­luse­te­lis­tä omavastuuta?

Ei. Kun vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­nen mak­su­ton hen­ki­lö­koh­tai­nen apu jär­jes­te­tään pal­ve­luse­te­lil­lä, asiak­kaal­ta ei saa periä asia­kas­mak­sua tai omavastuuosuutta.

Kuka jär­jes­tää sijai­sen avus­ta­jan sairastuessa?

Sijais­jär­jes­te­ly riip­puu pää­tök­ses­tä, asia­kas­suun­ni­tel­mas­ta ja vali­tus­ta toteut­ta­mis­ta­vas­ta. Jär­jes­te­ly pitää suun­ni­tel­la etu­kä­teen ja kir­ja­ta asia­kas­suun­ni­tel­maan sekä hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­vaan pää­tök­seen. Pal­ve­luse­te­lis­sä käy­tän­nön sijais­jär­jes­te­lyis­tä sovi­taan lisäk­si pal­ve­lun­tuot­ta­jan kanssa.

Onko pal­ve­luse­te­li sama asia kuin ostopalvelu?

Ei. Pal­ve­luse­te­lis­sä asia­kas valit­see pal­ve­lun­tuot­ta­jan hyvin­voin­tia­lu­een hyväk­sy­mien pal­ve­lun­tuot­ta­jien jou­kos­ta. Osto­pal­ve­lus­sa hyvin­voin­tia­lue hank­kii pal­ve­lun teke­män­sä sopi­muk­sen perus­teel­la pal­ve­lun­tuot­ta­jal­ta. Molem­mis­sa pal­ve­lun tuot­taa muu taho kuin hyvin­voin­tia­lue itse, mut­ta asiak­kaan valin­nan mah­dol­li­suus ja sopi­mus­ra­ken­ne ovat erilaisia.

Voi­ko hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­paa vaih­taa myöhemmin?

Toteut­ta­mis­ta­paa voi­daan arvioi­da uudel­leen, jos asiak­kaan elä­män­ti­lan­ne, avun­tar­ve tai mah­dol­li­suus vas­ta­ta työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suuk­sis­ta muut­tuu. Muu­tok­ses­ta kan­nat­taa kes­kus­tel­la oman hyvin­voin­tia­lu­een vam­mais­pal­ve­lu­jen työn­te­ki­jän kans­sa. Tar­vit­taes­sa asia­kas­suun­ni­tel­ma ja hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­va pää­tös päivitetään.

Yhteen­ve­to: oikea vaih­toeh­to tukee omaa elämää

Työ­nan­ta­ja­mal­li ja pal­ve­luse­te­li ovat kak­si eri­lais­ta tapaa toteut­taa samaa oikeut­ta: mah­dol­li­suut­ta elää omaa, itse­näis­tä ja yhden­ver­tais­ta elä­mää hen­ki­lö­koh­tai­sen avun turvin.

Työ­nan­ta­ja­mal­li voi olla hyvä rat­kai­su hen­ki­löl­le, joka halu­aa toi­mia itse avus­ta­jan­sa työ­nan­ta­ja­na ja pys­tyy vas­taa­maan työ­suh­teen vel­vol­li­suuk­sis­ta. Pal­ve­luse­te­li voi sopia hen­ki­löl­le, joka halu­aa vai­kut­taa pal­ve­lun­tuot­ta­jan ja avus­ta­jan valin­taan, mut­ta jät­tää työ­nan­ta­ja­vel­vol­li­suu­det palveluntuottajalle.

Tär­kein­tä ei ole vali­ta ylei­ses­ti par­haak­si väi­tet­tyä mal­lia. Tär­kein­tä on löy­tää toteut­ta­mis­ta­pa, joka sopii juu­ri asiak­kaan arkeen, tukee hänen itse­mää­rää­mi­soi­keut­taan ja toi­mii luo­tet­ta­vas­ti myös sil­loin, kun elä­män­ti­lan­teet muuttuvat.

Kun olet saa­nut hen­ki­lö­koh­tai­sen avun pää­tök­sen ja pal­ve­luse­te­lin, voit ottaa yhteyt­tä Hoi­vaacoon. Käym­me kans­sa­si rau­has­sa läpi tar­pee­si, toi­vee­si ja pal­ve­lun aloit­ta­mi­sen käytännöt.

Artik­ke­li antaa yleis­tä tie­toa hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­vois­ta. Hyvin­voin­tia­lue tekee hen­ki­lö­koh­tais­ta apua kos­ke­vat rat­kai­sut aina yksi­löl­li­sen pal­ve­lu­tar­peen arvioin­nin perus­teel­la. Tar­kis­ta omaa tilan­net­ta­si kos­ke­vat tie­dot pää­tök­ses­tä­si ja omal­ta hyvinvointialueeltasi.

Viral­li­set lähteet

• Vam­mais­pal­ve­lu­la­ki 675/2023 – Finlex
• Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu vam­mais­pal­ve­luis­sa – THL
• Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­vat ja työ­nan­ta­ja­mal­li – THL
• Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun toteut­ta­mis­ta­van valin­ta – THL
• Asia­kas­suun­ni­tel­ma vam­mais­pal­ve­luis­sa – THL
• Laki sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luse­te­lis­tä 569/2009 – Finlex
• Pal­ve­luse­te­li – sosi­aa­li- ja terveysministeriö
• Asia­kas­mak­sut vam­mais­pal­ve­luis­sa – THL

Kir­joit­ta­ja: Niko Sii­ka­luo­ma
Tar­kis­tet­tu vii­mek­si: 14.7.2026
Sisäl­tö perus­tuu voi­mas­sa ole­vaan vam­mais­pal­ve­lu­la­kiin ja viranomaisohjeisiin